Misteli
Wikipedia
| Misteli | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Viscum album L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Misteli Wikispeciesissä |
Misteli (Viscum album) on puoliloisiva pensas, joka elää lehmuksen, vaahteran, pihlajan ja poppelin oksilla. Misteli ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Ulkonäöltään se on pallomainen pensas. Sen erottaa puusta parhaiten talvella, kun sen isäntäpuu on lehdetön.
[muokkaa] Ulkonäkö
Mistelillä on tukeva varsi. Sen oksat pituudeltaan 30–60 senttimetriä, ovat muhkuraiset ja vihreänruskeat. Sen pitkulaiset ja tasapariset lehdet pituudeltaan 3–8 senttimetriä, ovat nahkeat ja vaaleanvihreät. Lehtien leveys on 1–2 senttimetriä. Misteli vaihtaa lehtensä joka toinen vuosi. Sen kaksikotiset kukat keväällä ovat kellertävän vihreitä ja niiden halkaisija on 2–3 millimetriä. Hedelmät ovat hieman vihreään vivahtavia, valkoisia marjoja, joiden sisällä siemenet ovat erittäin sitkeän, liimamaisen aineen sisällä. Luonnossa misteli leviää lintujen avulla.
Suomea lähinnä luonnonvaraisia misteliesiintymiä on Tukholman seudulla. Suomessa kasvaa todistettavasti ainakin yksi misteli Paraisilla sijaitsevassa puutarhassa.[1] Tämän yksilön isäntäpuuna toimii omenapuu.
Misteli on aina kiehtonut ihmisiä. Siihen on liitetty monenlaisia uskomuksia ja myyttejä. Joissakin maissa sitä käytetään joulukoristeenakin. Misteli kasvaa erittäin harvoin tammessa. Sarjakuvassa Asterix tammesta poimitut mistelit omaavat erityisiä ominaisuuksia.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Helsingin Sanomat: Suomessa harvinainen misteli kasvaa Paraisilla (Luettu 13. toukokuuta 2008)
