Mielenosoitus

Wikipedia

Sodanvastainen mielenosoitus Lontoossa 20. maaliskuuta 2005

Mielenosoitus on sananmukaisesti mielipiteen ilmaus jossa yleensä useampi kuin yksi henkilö tahtoo vaikuttaa päätöksentekoon ja ilmaista oman mielipiteensä. Mielenosoituksessa käytetään ainakin kahta erittäin merkittävää vapautta ja oikeutta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Mielenosoituksiin liittyvät iskulauseet, yksinkertaiset lauseet tai sanat, joita toistetaan mielipiteen ilmaisemiseksi. Näitä iskulauseita huudellaan tai niitä kirjoitetaan kyltteihin. Esimerkiksi opintotuen korotusta puolustaneessa mielenosoituksessa huudettiin "tiu tau tulkku, hallitus on reilu".

Rauhallinen mielenosoittaminen on useimmissa demokratioissa sallittua ja sen sallimista pidetään monesti onnistuneiden ihmisoikeuksien mittana.

Rauhallista mielenosoittamista ei tule sekoittaa mellakkaan. Mellakat voivat syntyä mielenosoituksista, kun pieni osanottajajoukko menee liian pitkälle tai viranomaisten häirittyä rauhanomaista mielenosoitusta. Mellakoijat saattavat rikkoa ikkunoita yms. omaisuutta ja käyttäytyvät uhkaavasti, jota yleensä seuraa poliisin väliintulo.

[muokkaa] Merkittäviä mielenosoituksia

Suolamarssi 1930
Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989
Baltian ketju 23. elokuuta 1989
Irakin sodan vastaiset mielenosoitukset 15. helmikuuta 2003

[muokkaa] Mielenosoitukset Suomessa^[1]

Suomessa kokoontumislaki käyttää mielenosoituksista yleisen kokouksen nimikettä. Tällaisesta kokouksesta tulee ilmoittaa poliisille vähintään kuutta tuntia aiemmin. Mitään määrämuotoa (esimerkiksi lomakkeen käyttöä) tai ilmoitusmaksua laki ei kuitenkaan vaadi, vaan ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Ilmoituksen jättäminen poliisille on maksutonta. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos tapahtumasta ei aiheudu kohtuutonta häiriötä yleiselle järjestykselle. Yksittäisen henkilön mielenilmauksesta ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Yleisestä kokouksesta ilmoitettaessa poliisille on kerrottava

kokouksen järjestäjä
kokouksen tarkoitus
kokouspaikka tai kulkueen reitti
kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika
järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat
kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.

Kuka hyvänsä täysi-ikäinen yksilö tai oikeushenkilö voi toimia kokouksen järjestäjänä. Mikäli järjestäjä itse ei ole paikalla, hänen on ilmoitettava yhteyshenkilö, jonka kanssa poliisi voi sopia tarvittavista järjestelyistä. 15–18-vuotias voi järjestää yleisen kokouksen, mikäli hänen voidaan katsoa kykenevän vastaamaan tästä aiheutuvista velvoitteista.

Kokouksen voi järjestää millä tahansa ulkona sijaitsevalla julkisella paikalla kuten kadulla, torilla tai muussa vastaavassa paikassa pyytämättä tähän lupaa alueen omistajalta. Jos kaksi eri tahoa haluaa käyttää samaa paikkaa, on ensisijainen oikeus sillä, joka on varannut paikan ensimmäisenä. Jos toinen taho on kuitenkin perinteisesti käyttänyt paikkaa, sillä on ensisijainen oikeus. Poliisi voi määrätä kokouksen pidettäväksi toisessa paikassa, mikäli se saattaisi

vaarantaa ihmisten turvallisuutta
vaurioittaa huomattavasti omaisuutta tai ympäristöä
häiritä kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä
häiritä valtiovierailua tai julkisyhteisön järjestämää kansainvälistä tilaisuutta

Kokouksessa saa käyttää tavanomaisia äänenvahvistimia, kovaäänisiä, banderolleja, tunnuksia, julisteita sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on huolehdittava siitä, etteivät nämä välineet tuota kohtuutonta haittaa sivullisille. Järjestäjän on puhdistettava kokouspaikka kokouksen jälkeen ja poistettava pystyttämänsä rakennelmat.

Yleisen kokouksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että tilaisuudessa säilyy järjestys. Tätä varten hän voi asettaa järjestyksenvalvojia kokouspaikalle ja sen välittömään ympäristöön. Yleisessä kokouksessa tai sen lähiympäristössä ei saa kantaa ampuma- tai teräaseita eikä muita rikoksentekoon soveltuvia välineitä. Poliisi voi kieltää alkoholin hallussapidon yleisessä kokouksessa. Mikäli järjestäjän suorittamat toimenpiteet eivät riitä varmistamaan turvallisuutta, poliisi voi kieltää tilaisuuden järjestämisen tai keskeyttää sen.

Jos joku lyö laimin yleisestä kokouksesta poliisille ilmoittamisen ja tästä seuraa huomattava vaara ihmisille tai omaisuudelle, on kyseessä kokoontumislain 26§:n mukainen kokoontumisrikkomus, josta voidaan rangaista sakolla.

Suomessa viime vuosien tunnetuimpia mielenosoituksia ovat olleet "kuokkavierasjuhlat" ja Smash ASEM. Perinteisistä, joka vuosi toistuviin mielenosoituksista tunnetuimpia ovat puolueiden vapputapahtumat.