Mauno Järvelä
Wikipedia
Mauno Ilmari Järvelä (s. 25. marraskuuta 1949, Kaustinen) on suomalainen viulisti, kaustislaisen pelimannimusiikin opettaja ja esittäjä. Hän aloitti soittoharrastuksen 7-vuotiaana ja soittaa nykyisin viulua ja urkuharmonia. Järvelä kirjoitti ylioppilaaksi 1969 ja sai klassisen koulutuksen Sibelius-Akatemiassa 1969–1975.
Työuransa Järvelä aloitti Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsenenä 1970. Vuosina 1971–1975 hän toimi Radion sinfoniaorkesterin 2. viulun soittajana ja vuodet 1976–1979 2. viulun varaäänenjohtajana. Kokkolan orkesterin 2. viulun äänenjohtajana hän soitti 1978–1981 ja virkaa tekevänä ensimmäisenä konserttimestarina hän toimi 1982–1986. Perhonjokilaakson kansalaisopiston musiikin opettajana hän on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kaustisen musiikkilukion viulunsoiton tuntiopettajana vuodesta 1978 lähtien.[1]
Järvelä on soittanut pelimanniyhtyeissä Järvelän pelimannit, Kankaan pelimannit ja JPP. Hän on kehittänyt oman, kansanmusiikkiin voimakkaasti tukeutuvan opetusmenetelmän jota sanotaan näppärimenetelmäksi tai sisuki-menetelmäksi, koska se muistuttaa japanilaista Suzuki-menetelmää.[2][3]
Järvelä sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon 1986, Yrittäjä-Jussin kulttuuripalkinnon 1987, Cygnaeus-palkinnon 1993 ja Kaustisen kulttuuripalkinnon 1997. Lisäksi hän on saanut valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan 2000 ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuripalkinnon 2000. Pro Finlandia -mitali ja Suomi-palkinto Järvelälle myönnettiin vuonna 2004.[4][5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ Suzuki- ja näppärimetodit viulunsoiton alkeisopetuksessa
- ↑ Suomen Kansanmusiikkiliitto
- ↑ FIMIC
- ↑ Suomi-palkinnon perustelut
