Maremmano-abruzzese

Wikipedia

Maremmano-abruzzese

Avaintiedot
Alkuperämaa	Italia
Määrä	Suomessa rekisteröity noin 250 ^[1]
Rodun syntyaika	yli 2 000 vuotta sitten
Alkuperäinen käyttö	laumanvartijakoira
Nykyinen käyttö	työkoira, seurakoira
Elinikä	keskimäärin 10–12 vuotta, joskus jopa lähemmäs kahtakymmentä
Muita nimityksiä	maremma, maremmano, abruzzo, m-a, pma
FCI-luokitus	ryhmä 1 alaryhmä 1 #201
Ulkonäkö
Paino	urokset 35–45 kg, nartut 30–40 kg
Säkäkorkeus	urokset 65–73 cm, nartut 60–68 cm
Väritys	valkoinen

Maremmano-abruzzese (myös maremmanpaimenkoira, ital. Cane da Pastore Maremmano-abruzzese) on suuri italialainen koirarotu. Alkuaan sitä on käytetty laumanvartijakoirana, joka suojeli omistajansa laumoja ja omaisuutta. Vielä nykyäänkin maremmano-abruzzeseja on alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan paimentamassa karjalaumoja sekä alueiden vartijana.

[muokkaa] Ulkonäkö

Maremmano-abruzzese on suuri ja valkoinen, ylvään näköinen koira. Painoa sillä on 30–50 kiloa, ja säkäkorkeus vaihtelee 60–73 cm:n välillä. Ruumiinrakenne on vankka ja tasapainoinen, runko säkäkorkeutta pidempi. Maremmano-abruzzese on voimakas mutta kokoonsa nähden ketterä. Rungonmyötäinen turkki on pitkä, karheahko ja runsas. Peitinkarva on lasimainen. Kevyt aaltoilu sallitaan. Pohjavilla on tiheää erityisesti talvella. Turkin väri on puhtaan valkoinen, mutta pienet norsunluun, vaalean oranssin tai sitruunan sävyiset merkit sallitaan. Kirsu on musta.

Maremmano-abruzzesen pää muistuttaa jääkarhun päätä. Leuat ovat vahvat ja purenta leikkaava. Koiran korvat ovat melko pienet, kolmiomaiset ja riippuvat. Myös silmät ovat koiran kokoon nähden pienet, ja niissä on älykäs ilme. Häntä on matalalle kiinnittynyt ja tuuhea, lepoasennossa riippuva.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Maremmano-abruzzese on ystävällinen ja tasapainoinen lauman vartija, joka suorittaa velvollisuutensa tyynesti ja arvokkaasti. Perusluonteen tulee olla rauhallinen. Koira kiintyy omistajaansa ja perheeseensä ja puolustaa niitä valppaasti. Vartioimistaipumuksensa vuoksi se suhtautuu vieraisiin usein varautuneesti ja epäillen, mutta tulee toimeen ihmisten ja muiden eläinten kanssa. Se ei kuitenkaan käyttäydy uhkaavasti tai hyökäten, ellei siihen anneta aihetta.

Rotu on hyvin älykäs, mutta ei erityisen miellyttämishaluinen. Se on itsenäinen ja osaa tehdä omia päätöksiä, koska laumanvartijakoirana se saatettiin jättää yksikseenkin vastuuseen laumasta. Siksi koulutuksessa tarvitaan molemminpuolista kunnioitusta ja johdonmukaisuutta. Rotu ei sovellu kerrostaloon eikä tiheästi asutulle alueelle. Parhaiten se viihtyy maaseudulla alkuperäisen työnsä parissa.

[muokkaa] Alkuperä

Kaksi maremmano-abruzzesea

Maremmano-abruzzese on noin 2 000 vuotta vanha laumanvartijarotu Italiasta. Alkuperärodun arvellaan olevan tiibetinmastiffi, kuten muidenkin valkoisten vartijarotujen. Rodun alkuperäinen tehtävä oli suojella paimenten laumoja ja omaisuutta pedoilta ja varkailta. Tässä rodun vaikuttava ja massiivinen olemus on ollut hyödyksi. Lumisissa olosuhteissa vuoristossa myös paksu turkki on ollut tarpeen. Maremmano-abruzzese polveutuu koirista, joita on käytetty jo tuhansia vuosia laumanvartijakoirina Abruzzon sekä Toscanan ja Latiumin alueilla Keski-Italiassa. Viime aikoina rotu on saavuttanut suosiota myös seurakoirana.

[muokkaa] Terveystilanne

Maremmano-abruzzese on alkukantainen, kestävä ja terverakenteinen koira, eikä kovin altis sairauksille. Monilla roduilla yleinen lonkkaniveldysplasia on maremmalla melko harvinainen. Mitään erityisiä rodussa periytyviä sairauksia tai ongelmia ei ole dokumentoitu rodun kotimmaassa. Suomessa ei ole todettu periytyviä sairauksia. Yksittäistapauksina on esiintynyt muun muassa puutteita purennassa, silmäongelmia, sydänvaivoja, kivespuutteita, vatsalaukunkiertymiä, häntämutka, ristisideongelmia sekä synnytyselinongelmia. Kaiken kaikkiaan maremmano-abruzzese on kuitenkin terve rotu.