Maanvyöry
Wikipedia
Maanvyöry on massaliikunto, jossa maa-aines ja kivet liikkuvat rinnettä alaspäin painovoiman ansiosta. Massaliikunto tapahtuu, jos painovoima on suurempi kuin ainesta paikallaan pitävä kitka- tai koheesiovoima. Rinteen jyrkkyys, maamassan koostumus ja vetisyys ovat tärkeimpiä maanvyöryjen aiheuttajia. Tämän lisäksi eroosio, maanrakentamisella aikaan saadut rinteen rasitukset ja rinteen alaosan vastavoimien häviäminen (esim. joen tai meren aaltojen aiheuttama eroosio) toimivat maanvyöryä lisäävänä tekijänä. Myös maanjäristykset tai liikenteen aiheuttama tärinä edistävät maanvyöryä.
Maan massaliikunnot jaetaan kahteen päätyyppiin: hetkellisiin massaliikuntoihin ja hitaasti liikkuviin massaliikuntoihin.
[muokkaa] Hetkelliset massaliikunnot
Hetkellisiä massaliikuntoja ovat maanvyöryt. Maanvyöryssä yleensä lapiomainen kappale kiinteää tai juoksevaa maa-ainesta valuu tai vyöryy rinnettä alas, esimerkiksi runsaiden sateiden vaikutuksesta. Maanvyöryssä myös kasvillisuuden sitoma pintakerros (20-40 cm) voi valua alas alla olevan roudan toimiessa liukupintana. Maanvyöryt jättävät maastoon vieremäarven, josta maanvyöry voi levitä. Yleensä leviäminen tapahtuu sivusuunnassa.
[muokkaa] Hitaasti liikkuvat massaliikunnot
Hitaasti liikkuvat maan massaliikunnot tarkoittavat maamassojen hidasta valumista alaspäin. Hitaan maanvieremän huomaa esimerkiksi pystytetyistä rakenteista (esim. sähkötolpista), jotka kallistuvat vinoon, tai puista, joiden runko on käyristynyt hitaan massaliikunnon takia. Hitaan massaliikunnon yksi muoto on solifluktio, jossa vettynyt maa valuu hitaasti alas muodostaen solifluktioterasseja ja -kielekkeitä.
