Mäyrä
Wikipedia
| Mäyrä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Meles meles (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Mäyrä Wikispeciesissä |
Mäyrä eli metsäsika (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Mäyrä on keskisuuri petoeläin. Kolmikulmaisessa päässä mäyrällä on kolme valkeaa pitkittäisjuovaa ja pienet korvat, joiden reunus on valkea. Selän ja kylkien peitinkarvat ovat pitkiä, karkeita ja vaaleita. Pohjavilla on vaaleaa ja paistaa peitinkarvojen alta. Mahan ja jalkojen peitinkarva on mustaa ja pohjavilla harvaa. Sivusta katsottuna mäyrä näyttää raskastekoiselta ja hieman päärynämäiseltä. Sen ruumiin pituus on 65-85 cm ja hännän pituus noin 15 cm. Paino vaihtelee vuodenajan, iän ja sukupuolen mukaan 6-15 kg:n välillä, mutta voi olla jopa 20 kg. Painonsa puolesta eläimet ovat täysikasvuisia vasta kahden tai kolmen vuoden ikäisenä. Urokset ovat keskimäärin suurempia kuin naaraat. Pentuja mäyrällä on 1-5 kpl. Mäyrä nukkuu supikoiran tavoin talviunta. Talviunen aikana mäyrän hengitys on tavallista hitaampaa ja sen ruumiinlämpö on muutaman asteen alhaisempi kuin muuten. Mäyrä herää joskus uniltaan kesken talven. Silloin se saattaa tehdä pienen kävelylenkin pesän ympäristössä, mutta sitten palaa pesäänsä jatkamaan nokosia. Yleensä mäyrä herää talviuniltaan vasta maalis-huhtikuussa. Silloin se tekee pesässä suursiivouksen ja tuo syksyllä keräämänsä kuivat heinät ja sammaleet ulos pesästä. Ne ovat olleet mäyrän peittona talven kylmyyttä vastaan. Keväällä mäyrä on varsin hoikka, sillä se on menettänyt suuren osan painostaan. Syksyllä kerätty rasvakerros on huvennut nukkuvan eläimen ravinnoksi ja lämmöksi.
[muokkaa] Ääntely
Normaalisti mäyrän ääni on röhkivä, muriseva ja ähkivä, eivätkä äänet kantaudu kovinkaan kauas. Ruokaa etsiessään se on kuitenkin äänekkäämpi, ja tällöin äänet koostuvat lähinnä tuhinasta, maiskuttelusta sekä lehtien rapinasta.
[muokkaa] Levinneisyys
Mäyrää tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa sekä eräitä Välimeren saaria. Idässä se on levinnyt Aasian halki aina Japaniin saakka.
Suomessa mäyrää voi tavata kaikkialla Oulu-Nurmes-tasalle saakka. Yksittäisiä havaintoja on tehty pitkälle Lappiin saakka. Pohjoisen mäyräkanta ei ole kuitenkaan yhtä tiheä kuin etelän.
[muokkaa] Elinympäristö
Mäyrän elinalue on yleensä lehti- tai sekametsää. Eläin suosii metsiä, jotka ulottuvat avoimemmille maille kuten pelloille, niityille ja aukioille, mutta se ei ole kuitenkaan kovin tarkka elinalueensa valinnassa.
Mäyrä kaivaa itse omat pesäkolonsa ja -käytävänsä. Se valitsee pesälleen paikan, jossä maaperä on riittävän paksu, sillä luolat voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja niitä voidaan käyttää vuosikausia tai jopa vuosisatoja. Käytävät voivatkin olla yli 100 metriä pitkiä, niissä on useita kammioita ja useita kymmeniä käytäväaukkoja. Pesäkammiot mäyrä vuoraa kuivalla heinällä, saniaisilla ja sammalilla. Vuoraukset se vaihtaa keväisin ja syksyisin. Joskus mäyrä voi pesiytyä myös syrjäisen ladon alle tai kallioisella alueilla käyttää valmiita luonnonluolia.
[muokkaa] Liikkuminen
Ruoanhankinnan mäyrä hoitaa öisin. Se tulee yleensä esiin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen, mutta palaa aamulla pesälleen epäsäännöllisemmin.
Kesäisin lyhyiden öiden takia eläin saattaa aloittaa toimintansa jo iltahämärässä ja jatkaa sitä aamuun saakka. Kesäisin mäyrän voi tavata myös keskellä päivää, mutta usein kysymyksessä on päivälevon ulkona viettävä yksilö.
Liikkeiltään mäyrä muistuttaa siiliä. Etsiessään ruokaa se taapertaa kuono maassa, mutta joutuessaan kauemmaksi metsänreunasta se voi alkaa ravata. Mäyrä ei kaihda uimista.
Toisin kuin monet muut näätäeläimet, mäyrä osaa elää myös ryhmässä. Tiheän kannan alueella ryhmässä on yleensä vanha hallitseva uros, pari naarasta sekä viimeisen tai parin viimeisen poikueen poikasia. Ryhmä puolustaa omaa aluetta yhdessä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Havaintoja mäyrän paritteluista on aina varhaisesta keväästä kesään saakka. Suomessa se ajoittuu kuitenkin lähinnä kesäkuulle. Vanhat naaraat pariutuvat keskimäärin ensikertalaisia naaraita aikaisemmin, mutta mäyränaaras ei yleensä lisäänny joka vuosi. Lajin sikiönkehitys on viivästynyt ja varsinainen kehitys alkaakin vasta uudenvuoden paikkeilla ja Suomessa poikaset syntyvät huhtikuun paikkeilla. Poikueen koko on tavallisesti 1-5 poikasta ja ne painavat noin 100 g ja ovat sokeita. Vaaleanpunaista ihoa peittää lyhyt, harmaa karva. Pentujen silmät aukeavat kuukauden ikäisenä, kahden kuukauden ikäisenä ne tulevat ulos pesästään ja vieroitus alkaa kolmen kuukauden iässä. Aikaisintaan syyskuussa poikaset kykenevät selviytymään ilman emoa, mutta tavallisesti ne jäävät vanhempiensa luo vuoden ikäiseksi saakka. Joskus yhdessäolo voi jatkua pitempäänkin. Poikasista yli puolet kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Yleensä mäyrä ei elä 6-7 vuotta vanhemmaksi, mutta sen tiedetään eläneen kymmenvuotiaaksikin.
[muokkaa] Ravinto
Ruokavalioon vaikuttaa elinalue, mutta yleisesti mäyrän ruokavalio on varsin laaja. Tanskassa sen pääravintoa ovat kosteina öinä kastemadot, ja kesäisin ruokavalioon kuuluvat sittiäiset, kiitäjät, herhiläiset, mehiläiset sekä näiden pesät. Myös hyönteisentoukat, kotilot, siemenet, linnunpoikaset, munat, pikkunisäkkäät ja haaskat kelpaavat mäyrälle. Näätäeläimet eivät tavallisesti syö kasvisravintoa, mutta tässä mäyrä tekee poikkeuksen. Vilja, varsinkin kaura ja maissi, sekä marjat ja hedelmät ovat sen suosiossa.
[muokkaa] Talvehtiminen
Tanskassa mäyrä on aktiivinen lähes koko vuoden, mutta muualla lumipohjolassa se pysyttelee luolastossaan loka-marraskuusta huhti-toukokuuhun. Se ei horrosta vaan nukkuu talviunta. On kuitenkin todettu, että sen ruumiinlämpö laskee hieman talviunen aikana. Lumen aikaan mäyrän on vaikea löytää ravintoa, mutta jäljistä voi päätellä, että se käy välillä ulkona luolastaan. Talviuni ei siis ole yhtäjaksoista.
[muokkaa] Mäyrä suomalaisessa kulttuurissa
Mäyrä on päässyt muun muassa Luhangan kunnanvaakunaan.
[muokkaa] Metsästys
Mäyrä on suomessa luokiteltu riistaeläimeksi [1] ja sen metsästys on sallittua kaikkina vuodenaikona. Mäyrää on perinteisesti pidetty tuhoeläimenä, mutta sen aiheuttamaksi väitettyjä tuhoja mm. riistalintukannoille pidetään liioiteltuina.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen Valtio: Metsästyslaki 28.6.1993/615 28.06.1993. Finlex. Viitattu 11.10.2007.
- ↑ Suomen Luonnonsuojeluliitto: Mäyrä, leppoisa naapuri 02.07.2007. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 11.10.2007.
