Luonnollinen laji
Wikipedia
Luonnollinen laji tai luonnonlaji[1] tarkoittaa filosofiassa sellaista asioiden luokittelua, joka on luonnollinen, ei keinotekoinen. Luonnolliseen lajiin kuuluvilla asioilla (olioilla, tapahtumilla jne.) on jotain yhteistä, joka erottaa ne todellisena joukkona muista asioista, sen sijaan että ne olisivat vain joukko jonkun ihmisen tai ryhmän satunnaisesti yhteen lajiin luokittelemia asioita. Niillä on siis on jotain muutakin yhteistä kuin se, millä perusteella lajiluokitus on tehty.[1]
Filosofit ovat väitelleet siitä, onko mitään luonnollisia lajeja olemassa vai ei. Essentialismin mukaan luonnollisia lajeja on olemassa, konventionalismin mukaan taas kaikki lajiluokittelut ovat konventionaalisia eli perustuvat pelkkään tapaan tai käytäntöön.[1] Esimerkiksi biologian filosofit ovat väitelleet siitä, ovatko biologiset lajit luonnollisia lajeja. Toiset filosofit taas ovat keskustelleet siitä, ovatko esimerkiksi rotu, sukupuoli ja sukupuolinen suuntautuminen luonnollisia lajeja. Meteorologit luokittelevat erityyppisiä pilviä, mutta on epäselvää, missä määrin ne ovat todella eri lajeja, vai heijastelevatko luokitukset vain ihmisten tarpeita tai mielenkiinnon kohteita.
Jos luonnollisia lajeja on olemassa lainkaan, fysikaaliset partikkelit kuten kvarkit, alkuaineet ja luonnossa esiintyvät kemialliset yhdisteet saattavat olla hyviä ehdokkaita. Ne olisivat olemassa omana ryhmänään riippumatta siitä, onko kukaan luokittelemassa niitä. Esimerkiksi ”vesi” nimeää luonnollisen lajin, johon kuuluu kaikki aine jolla on tietty molekyylirakenne. Sen sijaan ”juoma” nimeää pelkästään konventionaalisen lajin.[1] Luonnollinen laji voidaankin määritellä ”entiteeteiksi, joilla on luonnonlakien sitomia ominaisuuksia”. Tällaiset lajiluokittelut ovat yhteneväisiä kaikille inhimillisille kulttuureille niiden tehdessä luokitteluja niitä ympäröivästä luonnollisesta todellisuudesta.[2]
Termin ”luonnollinen laji” esitteli W. V. O. Quine esseessään ”Natural Kinds” (1969).[3] Hänen mukaansa joukko olioita muodostaa lajin jos se on ”projisoitavissa”, eli jos joukon joitakin jäseniä koskevat arvostelmat voidaan laajentaa koskemaan muita jäseniä tieteellisellä induktiivisella päättelyllä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Turun yliopisto. Viitattu 6. syyskuuta 2007.
- ↑ Molino, Jean: "Toward an Evolutionary Theory of Music and Language", The Origins of Music, s. 168. Cambridge, Mass: A Bradford Book, The MIT Press, 2000. ISBN 0-262-23206-5.
- ↑ Quine, W. V. O.: "Natural kinds", Ontological Relativity and Other Essays. Reprinted in S. Schwartz (ed.) 1977 Naming, Necessity and Natural Kinds. Cornell University Press. pp. 155-15 and Boyd, Gasper and Trout. Columbia University Press, 1969.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Gross, Steven: Natural Kind Terms, Encyclopedia of Language and Linguistics (PDF)
