Luettelo perinteisistä suomalaisista vesiliikennesanoista

Wikipedia

Tämä on toistaiseksi epätäydellinen luettelo perinteisistä vesillä liikkumiseen liittyvistä sanoista suomen kielessä. Tavallinen rahvas tunsi nämä sanat ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen suurta kulttuurillista murrosvaihetta, perinteisen kansankulttuurin hajoamista. Osa näistä sanoista on jäänyt käytöstä, osa on käytössä edelleen, ja osan merkitys on muuttunut.

Veneisiin, laivoihin ja merenkulkuun liittyvästä suomen kielen sanastosta iso osa on nuorta lainaa indoeurooppalaiselta taholta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että keksinnöt olisi otettu käyttöön vasta silloin, kun niitä tarkoittavat sanat lainattiin. Usein lainasanat kertovat jostakin uudistuksesta aiempaan teknologiaan, esimerkiksi airo lienee vain uudentyyppinen mela, jonka käyttötarkoitus oli kuitenkin jotakuinkin sama kuin melallakin. Sana mela on kuitenkin jäänyt lähinnä vain aluksen kulkua ohjaavan perämelan nimitykseksi. Ikivanhat lainat tai omaperäiset sanat ovat monissa tapauksissa korvautuneet uudemmilla lainasanoilla.

Sisällysluettelo 1 Veneiden ja laivojen nimityksiä 2 Alusten osia ja varusteita 2.1 Omaperäiset sanat 2.2 Vierasperäiset sanat 3 Vesillä liikkumista tarkoittavia sanoja 4 Kalastus-sanastoa 4.1 Omaperäiset sanat 5 Vesiliikenteen ympäristöön liittyviä sanoja 6 Lähteet 6.1 Viitteet

[muokkaa] Veneiden ja laivojen nimityksiä

Nämä ovat nimityksiä erilaisille veneille ja laivoille

• Alus on nykyisin yleisnimitys erilaisille kulkuneuvoille, perinteisesti se on tarkoittanut laivaa tai venettä. Alus on johdos sanasta ala. Esimerkki kansanrunoudesta:

Siitä Matti Laurin poika, viisas Viipurin isäntä

jo itse pakohon pääsi, rienti luoksi laivosensa,

astuvi aluksehensa...

(SKVR:I2, 1056)

• Haaksi on vanha omaperäinen nimitys veneelle tai laivalle. Joissain etäsukukielissä sanan vastineet merkitsevät astiaa tai ruukkua, joka lienee sanan alkuperäisin merkitys. Suomessa sana on käytössä enää lähinnä hylyn merkityksessä ja sanassa haaksirikko, joka sananmukaisesti tarkoittaa haahden rikkoutumista. Esiintyy kalevalaisessa runoudessa, esimerkiksi:

Pantiin haaksi haljakkahan, punasehen pursi puoli.

• Saima on lähinnä Laatokalla käytetty historiallinen purjealusten tyyppi. Tämä omaperäinen nimitys on lainautunut myös venäjän kieleen.
• Uisko on purjevene, mahdollisesti alun perin niin sanottu pitkävene. Johdos sanasta uida tai lisko. Uiskoksi kutsuttuja aluksia käytettiin vielä keskiajalla. Kansanrunoudessa sana mainitaan harvoin, ja silloinkin se tarkoittaa käärmettä. Tosin laivan nimenäkin on voinut olla käärmettä tarkoittava sana.
• Ruuhi on puun rungosta koverrettu vene, vanhimpia venetyyppejä. Germaaninen lainasana.
  • Haapio on haapainen ruuhi.
  • Honkio on mäntyinen ruuhi, sanasta honka.
• Laiva on vanha lainasana germaanisista kielistä. Samaa kantaa, mutta paljon uudempi laina on sana lotja. Vanhastaan tarkoittaa venettä, jossa on pohjan päällä toinen taso eli kansi.
• Vene on nykykielessä hyvin pieni alus, jossa on voinut olla purjekin. Nykyisin purjevene on purjeellisen veneen nimitys, soutuvene taas soudettavan. Sana vene on omaperäinen.
• Pursi on lainasana, joka merkitsee vanhastaan purjelaivaa tai purjevenettä. Pursi on ehkä uusimpia vanhan kansanperinteen yleisesti tuntemia alusten nimityksiä.

[muokkaa] Alusten osia ja varusteita

[muokkaa] Omaperäiset sanat

Nämä ovat suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä sanoja:

• Emä on alkuperäinen nimitys kölille. Se juontuu sanasta emo. Köli on lainasana. Emä on edelleen käytössä emäpuun nimityksessä.
• Mela on alkuperäinen nimitys airolle.
• Soudin. Airoja ja meloja on toisinaan nimitetty myös soutimiksi.
• Kokka eli kokko on vanha keulaosan nimitys, merkitsee myös muita teräviä kärkiä.
• Nenä-sanalla voidaan tarkoittaa yleensäkin esineen päätä. Nenäksi kutsutaan myös veneen keulan kärjessä olevaa veneen keskilaudan päätä tai siihen liittyvää keulakoristetta. Monissa kansanlauluissa venettä verrataan lintuihin ja laivan kaarevaa nenää joutsenen kaulaan. Esimerkiksi:

Nuoret souti, airot notku, airon pyyryt pyinä vinku,

hangat hanhina haserti, nenä joiku joutšenina,

teljot tetrinä kukerti, perä korsku koarnehena.

(SKVR:I4, 2150)

• Pohja tarkoittaa (muun muassa) aluksen pohjaa.
• Kansi-sanaa käytetään (usein myös) aluksiin liittyen, alkuperäinen merkitys saattaa olla astian kansi.
• Lauta on viimeistään rautakaudelta lähtien ollut Suomessa merkittävin veneiden ja laivojen rakennusaine aina metallirakenteisten alusten aikaan asti. Maaseudulla talot on vanhastaan tehty hirsistä, joten omaperäinen lauta-sana on alun perin liittynyt lähinnä vesiliikenteeseen. Tosin kattopaanua on voitu sanoa laudaksikin.
• Lehmänsilta on korotettu silta torpan ja keulapakan välissä.^[1]
• Kaari-nimitystä käytetään puisten alusten eräistä merkittävistä rakenteista.
• Hanka tarkoittaa (muun muassa) aluksen laitaa. Laita on germaaninen lainasana. Laitaa on kutsuttu myös lainasanalla parras.
• Hankain on airojen kiinnityskohta veneen laidassa. Tulee sanasta hanka.
• Tuhto on mahdollisesti omaperäinen sana, joka tarkoittaa soutajan penkkiä tai soutajan jalan tukipuuta. Penkki on vierasperäinen sana, ja tulee luultavasti muutaman mutkan kautta varhaisen italialaisen rahanvaihtajan pöydän nimityksestä.
• Puu (myös purjepuu, vaatepuu, varpapuu) on vanha maston nimitys. Masto on germaaninen lainasana. Puu esiintyy maston merkityksessä vielä tallennetussa kansanperinteessä. Esimerkiksi:

Onko tässä puussa puuta, Jumalalle purjepuuta,

Jeesukselle venehen puuta?

(SKVR:I4, 813)

• Hanko on myös vanha maston nimitys. Esimerkiksi:

Ikutiira, Niiranpoika oli purjepuun nenässä,

rautahankin hartijoilla; katzo tyynet, katzo tuulet...

(SKVR:I1, 42)

• Varpa-sanaa on käytetty myös mastosta, vrt. sprii- eli varpapurje.
• Perä on monen asian takaosan nimitys, myös veneen.
• Purje-sanalle on kaksi vaihtoehtoista etymologiaa, se on joko omaperäinen tai balttilainen laina. Jos se on omaperäinen, se on sukua sanalle puhuri, joka taas on sukua puhua-verbille.
• Köysi on tärkeä purjealuksissa ja purjeettomissakin esimerkiksi kiinnitysköytenä. Sana tarkoittaa säikeistä punottua nuoraa.
• Solmu on tärkeä köyden käsittelyssä.

[muokkaa] Vierasperäiset sanat

• Masto
• Vaate on vanha germaanis-peräinen sana joka tarkoitti alun perin ehkä ihmisen vaatetta kuten nykyisinkin. On kuitenkin myös vanha purjeen nimitys. Sen alkuperäisyydestä juuri purjeen nimityksenä ei ole varmuutta, kansanperinteessä se on rinnakkainen nimitys. Esimerkiksi:

Niin on laivoja lahella,

Kuni suuret sorsaparvet.

Niin on puissa purjehia,

Vaattehia varpapuissa,

Kuni kummun kuusiloita,

Tahi mäntyjä mäellä.

(SKVR:I2, 1056)

• Haljakka ("verkakangas") on myös ollut purjeen nimitys.
• Ankkuri
• Airo
• Takila
• Teljo eli penkki tai jalan tukipuu. Mahdollisesti omaperäinen vastine sanalle on tuhto
• Parraspuu eli soutajan penkki, yhdistys sanoista parras ja puu
• Pyyry on airon kädensijan vanha nimitys. Lainaa ruotsista.
• Pakka, aluksen keulakoroke tai kansi

[muokkaa] Vesillä liikkumista tarkoittavia sanoja

• Purjehtia. Sanan omaperäisyys riippuu purje-sanan omaperäisyydestä, ks. tätä.
• Soutaa. Omaperäinen.
• Laskea (vettä, vesiä, merta, jokea ym.) Omaperäinen.
• Karehtia Omaperäinen.
• Kulkea Omaperäinen.
• Sauvoa on toinen nimitys soutamiselle sekä pohjaan koskettavan sauvan avulla liikkumiselle. Tullut omaperäisestä sanasta sauva.
• Meloa Omaperäinen.
• Hakata-sanalla on kuvailtu raivokasta soutua.
• Huovata eli soutaa taaksepäin. Ilmeisesti skandinaavinen laina.
• Ajaa omaperäinen
• Ajelehtia johdos ajaa-verbistä
• Lipua omaperäinen, onomatopoeettinen, vrt. liplattaa

[muokkaa] Kalastus-sanastoa

[muokkaa] Omaperäiset sanat

Tämä osio on huomattavan keskeneräinen

• Otava (verkko)
• Pato
• Verkko
• Nuotta

[muokkaa] Vesiliikenteen ympäristöön liittyviä sanoja

Tämä osio on huomattavan keskeneräinen

• Valkama on vanha omaperäinen nimitys satamalle. Satama on luultavasti germaaninen lainasana. Aluksen paikkaa rannassa on kutsuttu myös sijaksi.
• Puhuri eli myötätuuli, purjehdustuuli, purjehdussää. Sana on tullut puhua-verbistä, joka tarkoitti myös puhaltamista. Loitsuissa tuulta käskettiin "puhumaan" purjeisiin.
• Telakka on johdos vierasperäisestä sanasta tela.
• Silta, käytetty laiturin nimityksenä, balttilainen laina
• Laituri, germaanisperäisestä sanasta laita

[muokkaa] Lähteet

• SKS:Suomen sanojen alkuperä

[muokkaa] Viitteet