Liturgia
Wikipedia
Liturgia (kreik. λειτουργια eli "yhteinen työ") on jumalanpalveluksesta, erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.[1] Historiallisista syistä johtuen katolisen ja anglikaanisen kirkon piirissä käytetään ehtoollisjumalanpalveluksesta yleisemmin latinankielestä siirtynyttä sanaa messu, ja luterilaisessa kirkossa, messun ohella, yleistermiä jumalanpalvelus. Ortodoksisen kirkon piirissä kreikkalaisperäinen liturgia-termi on kuitenkin siirtynyt käyttöön myös suomen kielessä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Liturgia ortodoksisessa kirkossa
Liturgia on ortodoksisen kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa vietetään Pyhää Ehtoollista eli eukaristiaa. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus. Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty pyhän Basileios Suuren ja pyhän Johannes Krysostomoksen mukaan.
Ortodoksisessa perinteessä on käytössä kolme liturgian kaavaa, joista useimmin toimitetaan pyhän Johannes Krysostomoksen kirjoittamaa versiota. Lähinnä suurina juhlapyhinä kymmenen kertaa kirkkovuoden aikana toimitetaan pyhän Basileos Suuren liturgia. Palvelukset eroavat toisistaan lähinnä vain eukarisitisten rukousten osalta. Apostoli Jaakobin, Herran veljen muistopäivänä 23. lokakuuta toimitetaan hänen nimeään kantavaa liturgiapalvelusta, joka eroaa monilta osin kahdesta muusta liturgian kaavasta.
Koska suuren paaston aikaan ortodoksisessa perinteessä ei toimiteta eukaristiaa kuin sunnuntaisin, toimitetaan paaston aikana ennenpyhitettyjen lahjain liturgioita, joissa jaetaan edellisenä sunnuntaina pyhitettyä ehtoollista.
[muokkaa] Liturgian osat
Ennen palveluksen alkua papisto toimittaa alttarissa uhripöydän äärellä proskomidin (esiintuominen), liturgian valmistavan osan, jossa viini ja viisi kirkkoleipää eli proskunaa (prosforaa) valmistellaan eukaristiaa varten. Proskomidi vastaa etäisesti katolisen messun offertorium osaa.
Varsinainen liturgiapalvelus, johon koko kirkkokansa osallistuu, jakautuu kahteen osaan: opetettavien- ja uskovaisten liturgiaan. Opetettavien liturgia sisältää keskeisimpänä osanaan epistola- ja evankeliumitekstien luvun. Uskovaisten liturgia alkaa seurakunnan yhteisen uskon tunnustuksella ja jatkuu eukaristialla ja ehtoollisen jaolla. Varhaiskirkon aikoina vain kastetut seurakunnan jäsenet saivat osallistua uskovaisten liturgiaan ja kastetta odottavat katekumeenit poistuivat kirkosta opetettavien liturgian päätteeksi.
[muokkaa] Lähteitä
- Pyhäin isäimme Johannes Krysostomoksen ja Basileos Suuren jumalallinen liturgia. ISBN 951-9071-36-9
- Arkkipiispa Paavali: Uskon pidot. ISBN 951-0-14007-4
- Alexander Schmemann: Maailman elämän edestä. ISBN 951-96032-6-3
