Lauri Kantola
Wikipedia
Lauri Kantola (19. huhtikuuta 1908 Reisjärvi – 13. huhtikuuta 1990 Espoo) oli suomalainen kommunistipoliitikko, kansanedustaja ja toiminnanjohtaja. Kantola toimi Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana Uudenmaan vaalipiiristä vuosina 1962–1975. Kantola työskenteli 1930-luvulta alkaen monissa eri tehtävissä kommunistisissa ja kansandemokraattisissa järjestöissä. Hän kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuosina 1951–1969 ja 1978–1982.
Kantola työskenteli 1920-luvulla maa-, metsä- ja uittotöissä.[1] Synnyinseudullaan hänet tunnettiin tuohon aikaan aktiivisena työväenliikkeen edustajana. Hän oli perustamassa Reisjärven ensimmäistä varsinaista urheiluseuraa, Reisjärven Voimaa.[2] Vuonna 1926 hän liittyi SKP:hen.[3] Kantola oli kahdesti vangittuna poliittisen toimintansa johdosta, vuosina 1929–1933 ja 1941–1944.[1] Vuosina 1933–1938[2] Kantola opiskeli Kansainvälisessä Lenin-koulussa Moskovassa. Neuvostoliitossa ollessaan hän käytti salanimeä Anders Karp.[4]
Vapauduttuaan jatkosodan jälkeen Kantola toimi ensin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran järjestösihteerinä ja vuosina 1945–1947 SAK:n valistuspäällikkönä.[1] Tätä seurasi pesti Yleisradion Työmiehen tunti -ohjelman vetäjänä. Radiossa Kantola käytti nimimerkkiä Pikkuserkku. Tultuaan erotetuksi radiosta Kantola siirtyi SKP:n keskuskomitean sihteeriksi.[5] 1950-luvulla hän teki opintomatkoja Romaniaan, Neuvostoliittoon ja DDR:aan[2]. Tammikuussa 1956 Kantola lähetettiin Moskovaan, jossa hän työskenteli kolme vuotta Moskovan radion suomenkielisenä juontajana sekä Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana. Kantolalla oli Neuvostoliitossa tärkeä rooli SKP:n ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskinäisten suhteiden hoitajana.[5]
SKP:n hajottua kahteen kilpailevaan ryhmittymään 1960-luvun loppupuolella Kantola valitsi suuntauksekseen opposition. Hänet valittiin keväällä 1969 opposition perustaman Kommunistien maatakäsittävän neuvottelukunnan työvaliokuntaan.[5]
Kantola valittiin presidentin valitsijamieheksi vaaleissa 1962 ja 1968. Hän oli myös Espoon kaupunginvaltuuston jäsen.[1]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Työmiehen tunnin toimittaja kertoo (Yleisradion Elävä arkisto)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Lauri Kantola Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Henkilöitä www.reisjarvi.fi. Reisjärven kunta. Viitattu 2. helmikuuta 2008.
- ↑ SKP:n toiminnasta 17. ja 18. edustajakokouksen väliseltä ajalta (SKP 1978), s. 56.
- ↑ Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 429.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 156.
