Lauhkea vyöhyke
Wikipedia
Lauhkea vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen leveysasteen 40 ja napapiirin välissä molemmilla pallonpuoliskoilla. Eurooppa kuuluu suurimmaksi osaksi lauhkeaan vyöhykkeeseen, lukuun ottamatta subtrooppista Välimeren aluetta ja kylmän vyöhykkeen alueita Jäämeren rannikolla.
Lauhkea vyöhyke sisältää kasvillisuusvyöhykkeistä lämpimämmän lehtimetsävyöhykkeen ja kylmemmän havumetsävyöhykkeen, jota voidaan kutsua myös viileäksi vyöhykkeeksi. Lauhkealla vyöhykkeellä on myös laajoja aroja ja aavikoitakin.
Lauhkean vyöhykkeen talvet ja kesät ovat suunnilleen yhtä pitkät ja on neljä vuodenaikaa, kevät, kesä, syksy ja talvi. Lauhkean vyöhykkeen kesän pituus on viileää vyöhykettä lukuun ottamatta 4–7 kk, viileällä vyöhykkeellä 2–4 kk. Lauhkean vyöhykkeen lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on yli +10 ja kylmimmän alle sen.
Köppenin ilmastoluokituksessa lauhkeiksi ilmastoiksi nimitetään luokkia C ja D. Luokkaan C kuuluu myös subtrooppisia alueita.
