Lapsityö

Wikipedia

Lapsityöllä ja lapsityövoimalla tarkoitetaan alaikäisten lasten käyttöä työvoimana mitä erilaisimmissa työpaikoissa, niin tehtaissa viljelyksillä kuin kodeissakin.

Lapsityövoiman käyttö on yleistä kehitysmaissa, mutta ilmiö on tuttu myös teollisuusmaissa. Pahimmillaan työnteko on orjatyötä. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus kieltää lapsityövoiman hyväksikäytön,

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan maailmassa on vähintään 250 miljoonaa 5-14-vuotiasta lapsityöntekijää. Näistä noin 140 miljoonaa tekee täyspäiväistä työtä

Sisällysluettelo 1 Lapsityövoiman hyväksikäyttö 2 Syitä lapsityövoiman käyttöön 3 Lapsityön ongelmia 4 Lähteitä

[muokkaa] Lapsityövoiman hyväksikäyttö

Lapsityötä on erilaista. ILO tekee eron haitallisen lapsityövoiman hyväksikäytön (child labour) ja muun lasten tekemän työn (child work) välille. Lapsityövoiman hyväksikäytön taustalla on jokin taho, joka hyötyy lapsen työpanoksesta taloudellisesti tai muutoin. Ajoittainen muutaman tunnin työ, joka mahdollistaa täysipainoisen koulunkäynnin eikä vaaranna lapsen kehitystä, on eri asia kuin työ aamusta iltaan haitallisissa oloissa.

ILO:n sopimus kieltää työnteon kaikilta alle 13-vuotiailta. 13-15-vuotiaat saavat tehdä kevyttä työtä, joka ei haittaa heidän koulunkäyntiään tai muuta kehitystä ja on lyhytkestoista. 15-18-vuotias ei saa tehdä vaaralliseksi luokiteltua työtä.

[muokkaa] Syitä lapsityövoiman käyttöön

Syitä lapsityövoiman käyttöön on monia, ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Lasten käyttöön työvoimana vaikuttavat maan väestön köyhyys, väestönkasvu, naisten asema, koulunkäyntimahdollisuudet ja talouden kehitys. Monilla kehitysmaiden perheillä ei ole muita vaihtoehtoja, kuin laittaa lapsi töihin, jolloin lapsi tuo rahaa kotiin.

Työnantajan kannalta lapsityö on houkuttelevaa. Vaikka lasten työnteko on useimmissa maissa lailla kiellettyä, he ovat silti haluttuja työntekijöitä. Lapset ovat halpoja ja sopeutuvaisia. Lasten kanssa ei yleensä tehdä minkäänlaista työsopimusta, joten heidät voi erottaa koska tahansa. Kun työsuojelulakien valvonta on lisäksi useissa maissa puutteellista ja rangaistukset rikkomuksista olemattomia, ei ole ihme, että lapsityövoimaa käytetään.

Myös lasten fyysiset tai muut erityisominaisuudet, kuten pieni koko tai sormien näppäryys, vaikuttavat siihen, että heitä palkataan tiettyihin tehtäviin.

[muokkaa] Lapsityön ongelmia

Työnteko aiheuttaa lapsille fyysisiä ja henkisiä haittoja. Keskenkasvuinen vartalo ei kestä yhtä suurta rasitusta kuin aikuisten, joten lapsi altistuu helpommin vakaville vaurioille.

Henkiset vammat ovat myös yleisiä. Kevyeltä näyttävä työ voi olla hyvin raskasta. Maataloudessa lapset tekevät joskus työtä aamusta iltaan polttavassa auringossa tai kaatosateessa. Lisäksi työntekijät kärsivät mm. torjunta-aineiden tuomista terveyshaitoista.

Työnteko, joka estää lapsen koulun käynnin haittaa hänen koko tulevaisuuttaan. Sen lisäksi, että hän menettää oman lapsuutensa, on todennäköistä, ettei hän ilman koulutusta saa aikuisenakaan kunnollista työtä.

Lapsityövoiman käyttö on haitallista pitkällä aikavälillä myös yksittäisille maille. Monista lapsityöntekijöistä tulee huonokuntoisia ja kouluttamattomia aikuistyöntekijöitä, mikä ei edistä maan taloudellista kilpailukykyä. Koulutus on tärkein keino vähentää ja ennaltaehkäistä lasten työntekoa. Lisäksi koulun ja koulutarvikkeiden tulee olla ilmaisia.

[muokkaa] Lähteitä

• Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen lapsityövoimakampanja
• YK:n suomenkieliset lapsityövoimasivut
• Ihmisoikeudet.net -sivusto