Länsigöötanmaanpystykorva

Wikipedia

Länsigöötanmaanpystykorva
Avaintiedot
Alkuperämaa	Ruotsi
Määrä	Suomessa rekisteröity noin 1 500[1]
Rodun syntyaika	noin 1000-luku
Alkuperäinen käyttö	paimenkoira, vahtikoira
Nykyinen käyttö	seura- ja harrastuskoira, paimenkoira
Elinikä	keski-ikä 14 vuotta
Muita nimityksiä	göötti, jöötti
FCI-luokitus	ryhmä 5 jaos 3
Ulkonäkö
Paino	9–15 kg
Säkäkorkeus	31–33 cm
Väritys	harmaanruskea, ruskean eri sävyt

Länsigöötanmaanpystykorva (ruots. Västgötaspets) on Ruotsista kotoisin oleva lyhytjalkainen, tarmokas koirarotu. Rodun historia ulottuu viikinkiajalle, jolloin se toimi lehmäpaimenena ja vahtikoirana.

Sisällysluettelo 1 Ulkonäkö 2 Luonne ja käyttäytyminen 3 Alkuperä 4 Terveystilanne 5 Lähteet 5.1 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ulkonäkö

Länsigöötanmaanpystykorvan ruumiinrakenne on vankka. Se on korkeuttaan pidempi (säkäkorkeuden suhde pituuteen on ihannetapauksessa 2:3) ja painaa 9–15 kiloa. Matalaraajaisen koiran ihannesäkäkorkeus on uroksilla 33 cm, nartuilla 31 cm; yhden senttimetrin poikkeama kumpaankiin suntaan on sallittu. Turkki on keskipitkä ja kova, alusvilla tuuheaa ja pehmeää. Yleisimmät värit ovat harmaa, harmaanruskea, kellanruskea, punaisenruskea tai punaisenkeltainen. Selässä ja kyljissä on tummempaa peitinkarvaa. Lapojen päällä on rodulle tyypillinen valjaskuvio. Päässä, raajoissa tai rinnassa voi olla valkoisia laikkuja.

Koiran kuono on tylppä ja kirsu musta. Korvat ovat keskisuuret, pystyt ja hyvin liikkuvat. Länsigöötanmaanpystykorvan erikoispiirteenä on häntien monimuotoisuus. Rodussa esiintyy synnynnäistä töpöhäntäisyyttä, ja koiran hännän pituus voi olla mitä tahansa täysin hännättömästä pitkään häntään. Töpöhäntiä esiintyy eri mittaisina. Kun typistäminen oli sallittu, hännät typistettiin 10 cm:n pituuteen. Häntäänsä göötti voi kantaa eri tavoilla, joko alhaalla, sirpillä tai kippuralla. Näyttelyissä häntien pituuteen ei kiinnitetä huomiota arvostelussa. Hännän typistäminen kiellettiin Suomessa vuonna 1996.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Lyhyistä jaloistaan huolimatta länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen, ja sillä on taipumus haukkua. Rodun liikunnantarve on suuri, joten koiran kanssa voi harrastaa esimerkiksi agilityä, tokoa tai paimentamista. Kouluttaminen on melko helppoa, ja länsigöötanmaanpystykorvia on käytetty myös pelastuskoiratoiminnassa.

Länsigöötanmaanpystykorva sopii hyvin perhe- ja seurakoiraksi. Se rakastaa seuraa ja leikkii mielellään toisten koirien kanssa, mutta parhaiten se viihtyy perheensä kanssa eli laumassaan. Koira pitää huomiosta ja haluaa sitä joskus liikaakin. Tärkeintä on olla johdonmukainen ja päättäväinen.

[muokkaa] Alkuperä

Rodun uskotaan olevan yli tuhat vuotta vanha, sillä Skånen ja Länsi-Göötanmaan viikingit käyttivät sitä ilmeisesti paimenkoirana, talonvahtina ja tuhoeläinten kuten rottien pyydystäjänä. Lyhytjalkaisena koira kunnostautui etenkin lehmien kaitsennassa, sillä matalaa paimenta lehmät eivät helposti yllä potkaisemaan. Länsigöötanmaanpystykorva paimentaa lehmiä näykkimällä niitä kintereistä. Welsh corgin arvellaan polveutuneen tästä rodusta. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, veivätkö viikingit rodun pohjoisesta Englantiin vai päinvastoin. Uusimpien tutkimusten perusteella asiantuntijat uskovat rodun olevan kotoisin Ruotsista.

Länsigöötanmaanpystykorva itse oli vuonna 1942 sukupuuton partaalla, mutta rotu onnistuttiin elvyttämään ruotsalaisten Björn von Rosenin ja Karl-Gustaf Zetterstenin ponnistelujen ansiosta. He alkoivat etsiä jalostukseen sopivia, mahdollisimman tarkoin tavoiteltua rotutyyppiä edustavia koiria lehti-ilmoitusten avulla. He löysivät muutaman yksilön, jotka ovat kaikkien nykyisten länsigöötanmaanpystykorvien esivanhempia. Ruotsin kennelliitto hyväksyi rotumääritelmän vuonna 1943. Alkuperäinen nimi oli svensk vallhund, ruotsalainen paimenkoira; nykyinen nimi västgötaspets otettiin käyttöön vuonna 1953. Nykyään koiran käyttö paimennustehtävissä on vähentynyt, kun sen ovat korvanneet tehokkaammat paimenkoirat, kuten bordercolliet.

Suomessa ensimmäiset länsigöötanmaanpystykorvat rekisteröitiin vuonna 1958. Oma rotuyhdistys Länsigöötanmaanpystykorvat – Västgötaspetsen ry. perustettiin vuonna 1991.

[muokkaa] Terveystilanne

Rodun terveystilanne on hyvä. Lonkkavikojen lisäksi rodulla esiintyy jonkin verran hammaspuutoksia sekä piilokiveksisyyttä, mutta kyseiset viat eivät haittaa koiran elämää, joskin estävät sen käytön jalostuksessa tai näyttelykoirana. Rodulla tavataan myös verkkokalvon rappeumaa aiheuttavaa silmäsairautta J175. Tämän vuoksi jalostukseen käytettävät koirat tulisi lonkkakuvauksen lisäksi myös silmäpeilata.

[muokkaa] Lähteet

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
• Länsigöötanmaanpystykorva (pdf)
• Länsigöötanmaanpystykorvat – Västgötaspetsen ry

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Specialklubben för Västgötaspets (ruotsiksi)
• Swedish Vallhund Club of America (englanniksi)
• 10 syytä, miksi ei pidä hankkia gööttiä