Kvanttifluktuaatio
Wikipedia
Kvanttifluktuaatio eli tyhjiöenergia on hiukkasten syntymistä tyhjiössä. Vuonna 1927 fyysikko Werner Heisenberg kehitti epätarkkuusperiaatteen, jonka mukaan hiukkasen liikettä ja sijaintia ei voida mitata äärettömän tarkasti samanaikaisesti. Myöhemmin on todettu että periaatetta voidaan soveltaa myös aikaan ja energiaan. Siten voi olla mahdollista, että tyhjä tila sisältää energiaa jossain muodossa.
Vuonna 1948 hollantilainen fyysikko Hendrik Casimir esitti, kuinka tyhjiöenergian olemassaolo voidaan todistaa kokeellisesti. Kului kuitenkin 50 vuotta, ennen kuin koe kyettiin suorittamaan. Yhdysvaltalainen fyysikko Steven Lamoreaux onnistui tyhjiössä tekemillään kokeilla määrittämään tyhjyyden paineen kahden lähekkäin olevan metallilevyn avulla. Lamoreaux todisti myös, että tyhjiöenergian aiheuttama voima oli suuruudeltaan yksi miljardisosa newtonia.
Uusimmat tähtitieteelliset havainnot viittaavat siihen, että tyhjiöenergia toimii painovoimaa vastustavana voimana kosmisilla etäisyyksillä, eli koko maailmankaikkeudessa. On myös esitetty, että maailmankaikkeus on voinut syntyä tilapäisestä kvanttifluktuaatiosta syntyneen korkeamman energiatilan seurauksena.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- Tieteen Kuvalehti 15/1998
