Kurdit
Wikipedia
Kurdit ovat noin 35–40 miljoonan hengen laajuinen kansa Irakin, Iranin, Turkin, Syyrian ja entisen Neuvostoliiton alueella. Lisäksi pakolaisuuden seurauksena elää merkittäviä kurdivähemmistöjä Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioissa. Kurdit ovat maailman suurin kansa, jolla ei ole omaa valtiota. Viime vuosikymmeninä kurdeja on siirtynyt niin pakolaisina kuin siirtolaisina runsaasti myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Yksi heitä yhdistävistä tekijöistä on kurdin kieli, joka tosin jakautuu useampiin eri murteisiin.
Kurdeja kansallisena vähemmistönä on sorrettu koko heidän asuinalueellaan ja kurdien kansalliset liikkeet ovat kampanjoineet vuosikymmeniä itsenäisen Kurdistanin valtion puolesta, toistaiseksi heikolla menestyksellä johtuen osin ryhmien keskinäisestä vihanpidosta.
Pohjois-Irakin kurdialueilla käynnistyi Persianlahden sodan jälkimainingeissa 1991 laaja kansannousu ja ne saavuttivat Yhdysvaltojen tukemina laajan autonomian, johon on kuulunut mm. oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija miliisijoukkojen muodossa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP)
Turkissa kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä on edustanut maanalainen Kurdistanin työväenpuolue (PKK) joka kävi sissisotaa Turkin hallitusta vastaan vuodesta 1984 lähtien. Taisteluiden uutisointi länsimediassa oli suhteellisen vähäistä Turkin länsiliittolaisuuden takia. Esimerkiksi alueella käytiin kovempia taisteluita kuin Kosovossa Kosovon sodan aattona. Turkin viranomaiset ovat pidättäneet puoluetta johtaneen Abdullah Öcalanin.
[muokkaa] Kirjallisuus
- Kerim Yildiz: Turkki, kurdit ja EU (Like, 2006)
