Kuovisirri
Wikipedia
Kuovisirri | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
Calidris ferruginea (Pontoppidan, 1763) |
||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||
Kuovisirri Wikispeciesissä |
Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Sen nimesi Erik Pontoppidan 1763.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Vaalean värityksensä, pitkän kaulansa ja kaarevan nokkansa takia kuovisirri muistuttaa pitkäkoipisirriä, mutta sen koivet ovat lyhyemmät ja tummemmat, ja siivissä on valkeat raidat, jotka näkyvät linnun lentäessä. Juhlapukuinen vanha lintu on alapuolelta voimakkaan punaruskea. Kuvassa on nuori lintu. Linnun pituus on 18-22 cm, siipien kärkiväli 42-46 cm ja paino 45-110 g.
Vanhin suomalainen muuttomatkalla rengastettu kuovisirri on ollut 19 vuotta 7 kuukautta 21 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kuovisirri.
[muokkaa] Levinneisyys
Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australasiassa. Pieni populaatio pesii Alaskassa. Maailman populaatio on kooltaan noin 1,4 miljoonaa yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen. Se on Suomessa vuosittainen läpimuuttaja kevätmuutolla toukokuussa ja kesäkuun alussa, sekä syysmuutolla heinä–elokuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kuovisirri kahlailee pehmeässä mudassa suoalueilla ja lietteillä rantaviivan tuntumassa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kuovisirri munii maassa olevaan pesään 4 munaa. Haudonta-aika on 3 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Kuovisirrin ravintoa ovat nilviäiset, madot ja rantojen muut pikkueläimet.
[muokkaa] Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- IUCN