Kryptologia

Wikipedia

Saksalainen toisen maailmansodan aikainen Enigma-laite.

Kryptologia on tieteenala, joka tutkii kryptografiaa eli viestien salaamista sekä kryptoanalyysia eli salausten murtamista. Erilaisia salausmenetelmiä on käytetty jo kauan: esimerkiksi Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen yksinkertaista salausta. Laajamittainen akateeminen tutkimus alalla alkoi kuitenkin vasta 1970-luvulla. Kryptologia on saanut vaikutteita monista matematiikan osa-alueista, mm. informaatioteoriasta ja lukuteoriasta. Tiedon salaamisen ja salauksen purkamisesn lisäksi muita kryptologian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi todennus ja viestien eheyden takaaminen. Toisaalta kryptologia on tärkeä työkalu monilla muilla aloilla, esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä.

Kryptologisilla tekniikoilla on monia jokapäiväisiä sovelluksia. Esimerkiksi verkkopankkeja käyttäessä tietoliikenne salataan turvallisuuden takaamiseksi.

[muokkaa] Katso myös

• Steganografia

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Luokat: Matematiikkatyngät | Sovellettu matematiikka | Tietoturva

Views

• Artikkeli
• Keskustelu
• Nykyinen versio

Valikko

• Etusivu
• Kahvihuone
• Ajankohtaista
• Tuoreet muutokset
• Satunnainen artikkeli
• Ohje
• Yhteystiedot
• Lahjoitukset

Haku

Muilla kielillä

• Dansk
• Deutsch
• English
• Español
• Euskara
• Français
• Italiano
• Polski
• Português
• Slovenčina
• Svenska

• Tätä sivua muokkasi viimeksi ”Wikipedian käyttäjä Joonasl” 10.29 kello 30. marraskuuta 2007. Perustuu työlle, jonka teki Wikipedian käyttäjä(t) Memmis, Arctan, ML, MarttiMantyla, Jannex, Matti K. Sinisalo ja Muu-karhu ja Wikipedian anonyymit käyttäjät.
• Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License. Wikipedia ® on Wikimedia-säätiön rekisteröimä tavaramerkki.
  Ongelma artikkelissa?
• Tietoja Wikipediasta
• Vastuuvapaus

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -