Wikipedia
Sija |
|
|
|
Yhteensä |
53. |
7 |
7 |
5 |
19 |
Kroatia osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran itsenäisenä maana Albertvillen 1992 talviolympialaisissa. Sitä ennen sen urheilijat olivat edustaneet Jugoslaviaa. Ensimmäiset mitalinsa Kroatia voitti Barcelonan 1992 kesäolympialaisissa ja ensimmäisen kultamitalinsa neljä vuotta myöhemmin Atlantan kesäkisoissa. Kaikkiaan maa on saavuttanut 19 mitalia ja on olympialaisten kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 53.
Kroatia on saanut olympiamitaleja kahdeksassa eri urheilumuodossa. Eniten kultamitaleja on alppihiihdosta, jossa Janica Kostelić on yksinään kerännyt neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Hänen veljellään Ivica Kostelićilla on yksi hopeamitali. Kaksi kultamitalia maa on saanut käsipallossa voitettuaan miesten turnauksen Atlantassa 1996 ja Ateenassa 2004. Molempiin kultamitalijoukkueisiin kuuluivat Venio Losert, Slavko Goluža ja Valter Matošević. Kroatian ensimmäinen henkilökohtaisen lajin olympiavoittaja oli Bulgariasta muuttanut Nikolai Pešalov, joka voitti kultaa painonnoston alle 62 kilon sarjassa Sydneyssä 2000.
[muokkaa] Kroatian olympiamitalit urheilumuodoittain
[muokkaa] Kroatian mitalit kesäolympialaisissa
Vuosi |
Kulta |
Hopea |
Pronssi |
Yhteensä |
1992 |
0 |
1 |
2 |
3 |
1996 |
1 |
1 |
0 |
2 |
2000 |
1 |
0 |
1 |
2 |
2004 |
1 |
2 |
2 |
5 |
[muokkaa] Kroatian mitalit talviolympialaisissa
- Siukonen, Markku (toim.): Suuri olympiateos 11. Keuruu: Otava, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2002. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2005. Minerva Kustannus Oy, 2005.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2006. Minerva Kustannus Oy, 2006. ISBN 952-5591-41-7.