Kissankäpälät
Wikipedia
| Kissankäpälät | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Kissankäpälä (Antennaria dioica) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Lajeja | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kissankäpälät Wikispeciesissä |
Kissankäpälien sukuun kuuluu yhteensä noin sata lajia, jotka kasvavat maapallon lauhkean ja viileän ilmaston alueilla. Suku puuttuu kokonaan Afrikasta. Suomessa esiintyy kuutta kissankäpälälajia, joista yleisin on koko maassa esiintyvä kissankäpälä. Muut Suomessa esiintyvät kissankäpälälajit ovat harvinaisia tunturikasveja.
Tunturikissankäpälä muistuttaa paljon kissankäpälää, mutta sen aluslehdet ovat päältä harmaakarvaiset ja mykeröiden kehtosuomut ovat kärjestään tummanruskeat, mikä antaa kasville kissankäpää ruskeamman yleisvärin. Kaljukissankäpälä ja isokissankäpälä ovat rauhoitettuja ja niitä kasvaa Suomessa vain Enontekiön kunnan alueella.
Harvinaisia Lapin lajeja ovat myös uhanalainen Ruijankissankäpälä ja harmaakissankäpälä, joka on elinvoimainen Tunturi-Lapissa, mutta uhanalainen Metsä-Lapissa.
