Kioton prefektuuri

Wikipedia

Kioton prefektuuri (京都府 Kyōto-fu)

Perustiedot
Pääkaupunki:	Kioto
Alue:	Kansai
Saari:	Honshū
Kuvernööri:	Keiji Yamada
Pinta-ala:	4 612,71 km² (31.)
– % vettä	1,0 %
Väestö:	2 644 331 (13.)
Väestötiheys:	573 as./km²
Alueet:	6
Kunnat:	27
ISO 3166-2:	JP-26
Internet-sivu	www.pref.kyoto.jp/index_e.html
Prefektuurin symbolit
Kukka:	Shidare sakura, (Prunus spachiana)
Puu:	Kitayama sugi, (Cryptomeria japonica)
Lintu:	Valkonaamaliitäjä, (Calonectris leucomelas)

Kioton prefektuuri (jap. 京都府, Kyōto-fu) on osa Kansain aluetta Honshūn saarella, Japanissa. Sen pääkaupunki on Kioto.

[muokkaa] Maantieto

Kioton prefektuuri sijaitsee melkein Japanin keskellä ja sen pinta-ala on noin 4612,71 km². Kioton pohjoispuolella sijaitsee Japaninmeri ja Fukuin prefektuuri, eteläpuolella Osakan sekä Naran prefektuurit. Idässä on Mien ja Shigan prefektuurit ja lännessä Hyōgon prefektuuri. Keskiosassa oleva Tamban ylänkö jakaa prefektuurin kahtia, jonka seurauksena sen eteläosan ja pohjoisosan ilmastot poikkeavan toisistaan huomattavasti. Eteläosassa on laaja laakso, joka avautuu kohti Osakan suurkaupunkia.

[muokkaa] Kaupungit

Maizuru
Miyazu
Mukō
Nagaokakyō
Nantan
Uji
Yawata

[muokkaa] Historia

Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.

Kioto ei syntynyt Japanin pääkaupungiksi. Ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt samana tuolta ajalta asti; temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevan samoissa paikoissa.

Vuonna 1192 Kamakura-šogunaatin perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333, mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-šogunaatin perustamisen jälkeen.

Vuonna 1467 Japanin sisällissodan, Onin no ranin seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi šogunaatti perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.

Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.

Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivan pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoavalta pommitukselta. Amerikan kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.

Amano-Hashidate

[muokkaa] Turismi

Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään ja muista historiallisista rakennuksistaan kuuluisa prefektuurin pääkaupunki on kenties Japanin suosituin kulttuurinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian-jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka jinja.

Prefektuurin pohjoisosassa Miyazussa sijaitsee kuuluisa luonnonnähtävyys Amano-Hashidate. Se on Japanin oloissa ainutlaatuinen harjukannas, joka ylittää meren lahden. Paikan nimi, "Silta taivaaseen", on peräisin siihen liittyvästä legendasta, jonka mukaan taivaansilta on kaatunut mereen. Sillan voi kertomuksen mukaan nähdä alkuperäisenä läheiseltä vuorelta, kumartumalla katsomaan omien polviensa välistä. Tämän sanotaan myös tuottavan onnea.