Kiitotie
Wikipedia
Kiitotie eli kiitorata on lentokentällä tai muulla lentopaikalla sijaitseva maakaista, jota lentokoneet käyttävät nousemiseen ja laskeutumiseen. Kiitotiet voivat olla kestopäällysteisiä (usein asfaltti tai betoni) tai päällystämättömiä (sora, nurmi tai hiekka).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kiitotierakenteet
Kiitoteitä pyritään rakentamaan lentokentille niin, että lentokoneet voivat aina lentoonlähdössä ja laskeutumisessa käyttää hyväksi vastatuulta. Vastatuuli on myötätuulta parempi erityisesti siksi, että lentokoneen siipien kantavuus kasvaa koneen ja ilman välisen nopeuseron (koneen ilmanopeus) kasvaessa, ja vastatuuleen koneen ilmanopeus on suurempi kuin myötätuuleen. Muita kiitoteiden suuntaa rajoittavia tekijöitä ovat mm. meluvaikutukset, joita nousevat ja laskevat lentokoneet aiheuttavat lähellä sijaitseville asutuskeskuksille.
Kiitotiearkkitehtuureissa tyypillisiä sijoittelumalleja ovat
- yksi kiitotie
- kaksi risteävää kiitotietä
- rinnakkaiset kiitotiet (Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla)
Kiitotien sivussa on yleensä rullausteitä, joita pitkin lentokoneet siirtyvät terminaalirakennukselta kiitotielle ja toisin päin. Rullausteiden rakentamisessa voidaan säästää, jos on kyseessä sen verran harvaan liikennöity lentokenttä, että kiitotien suuntaisen rullaustien sijasta koneet voivat käyttää itse kiitotietä rullaukseen (esimerkiksi ennen lentoonlähtöä ajavat kiitotielle sen keskivaiheilta, sitten kiitotien toiseen päähän, ja kääntyvät siellä).
Kiitoteiden ja lentoasematerminaalin keskinäinen sijainti on merkittävä suunnitteluongelma pyrittäessä minimoimaan rullausaikoja, joina polttoaineenkulutus on merkittävä.
[muokkaa] Kiitotien koko
Kiitotien pituus ja leveys vaihtelevat pienimpien kenttien 240 metriä pitkistä ja 8 metriä leveistä aina kansainvälisten kenttien 4 800 metriä pitkiin ja 80 metriä leveisiin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa mitat ilmoitetaan jalkoina. Kiitotien pituuteen vaikuttavat liikennöivien koneiden tarpeiden lisäksi merkittävästi paikalliset olosuhteet, sillä lentokoneen ilmassa pysymiseen tarvitsemaan nosteeseen vaikuttaa nopeuden lisäksi myös mm. ilmanpaine. Siksi vuoriston ohuessa ilmassa koneet tarvitsevat pidempiä kiitoteitä kuin merenpinnan tasolla. Pisin kiitotie (5500 m) on Bamdan kentällä Tiibetissä.
[muokkaa] Kiitoteiden numerointi
Kiitoteiden numerointi tapahtuu kompassisuuntien mukaisesti, ja se muodostuu asteluvun kahdesta ensimmäisestä numerosta. Jos kiitotien kompassisuunta on esimerkiksi 172 astetta, numero on 17. Koska tietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Koska toinen suunta on siis 180 astetta suurempi, esimerkiksi edellisessä tilanteessa (172+180=352) suunta on 35. Kiitotien tunnus on näiden yhdistelmä: 17/35. Mikäli suunta on alle sadan asteen, ensimmäinen numero on nolla (esim. 04/22).
Mikäli lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä rinnakkain, numeroiden lisäksi käytetään myös kirjaimia, esim. 18L (L=left=vasen) ja 18R (R=right=oikea). Mikäli samansuuntaisia kiitoteitä on kolme, käytetään edellisten lisäksi C-kirjainta (C=center=keskimmäinen). Muutamilla suurimmilla kentillä samansuuntaisia kiitoteitä on vielä enemmän, jolloin ylimenevät tiet erotellaan ensimmäisestä kolmesta numeroimalla ne 10 astetta tarkoituksellisesti väärin. Esimerkiksi 18L, 18C, 18R ja 19 voivat olla todellisuudessa neljä täsmälleen yhdensuuntaista kiitotietä.
Koska numero annetaan kompassisuunnan mukaan, ongelmia aiheutuu Kanadassa, sillä sen alueella sijaitsee magneettinen pohjoisnapa. Tästä syystä Kanadassa kiitotiet numeroidaan karttapohjoisen mukaan.
[muokkaa] Kiitotien merkintä
Lentokentällä kiitotien opasteena toimii valotaulu, jolle kiitotien numero on kirjoitettu valkoisilla numeroilla punaiselle taustalle.
[muokkaa] Aktiivinen kiitotie
Vaikka kentällä olisi useita kiitoteitä, niistä käytetään kerrallaan yleensä vain muutamaa. Tällaisia nimitetään aktiivisiksi kiitoteiksi. Aktiivisen tien valinnassa yleensä tärkein kriteeri on tuulen suunta, sillä nousujen ja laskujen tulisi tapahtua vastatuuleen. Myös muut tekijät, muun muassa melumääräykset, voivat vaikuttaa valintaan.
