Kemin sarjakuvakeskus

Wikipedia

Kemin sarjakuvakeskus järjestää Kemin sarjakuvafestivaaleja, tuottaa sarjakuvanäyttelyitä ja harjoittaa kustannustoimintaa. Sarjakuvakeskuksen yhteydessä toimii huomattava sarjakuvakirjasto.

Kemin sarjakuvakeskus perustettiin vuonna 1988 Sarjakuvakeskus Kemi ry –nimisenä tukemaan Kemin kaupungin kulttuurilautakunnan sarjakuvatoimintaa. Kulttuurilautakunta oli aloittanut sarjakuvatapahtumien järjestämisen jo vuonna 1981 ja valtakunnallisen läpimurron sarjakuvapäivät saivat vuonna 1986. Vuonna 1993 Kemin sarjakuvapäivien järjestäminen siirtyi kokonaan sarjakuvakeskukselle.

Kemin sarjakuvakeskuksen historia juontaa joulukuun 30. päivään vuonna 1974, jolloin Kemin kaupunginhallitus äänestyspäätöksellä karsi poliittisen perustein kasvatusneuvolaan tilattavien lehtien listalta Aku Ankka -lehden. Pikku-uutinen päätöksestä levisi erilaisin versioin ympäri maailmaa: Kemille naurettiin Sri Lankaa myöten.

Kemin saama julkisuus muistettiin kun kaupunkiin perustettiin kulttuurilautakunta vuonna 1977. Yhdeksi toiminta-alueekseen lautakunta päätti ottaa kotimaisen populaarikulttuurin, erityisesti sarjakuvan edistämisen.

Ranskasta 1950-luvun lopulla alkanut sarjakuvan aikuistuminen tavoitti Suomen näkyvimmin vasta 1980-luvulla. Kemillä oli tässä kehityksessä merkittävä panos. Samalla Kemi on kääntänyt 1970-luvulla saamansa negatiivisen julkisuuden positiiviseksi voimaksi. Sarjakuvakeskuksen puheenjohtajina ovat toimineet toimittaja Hannu Sainio, varatuomari Veijo Röntynen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Riitta Luosujärvi, opettaja ja toimittaja Maippi Tapanainen ja sarjakuvapiirtäjä Ilpo Koskela.

Sisällysluettelo 1 Kemin sarjakuvapäivät 2 Kemin sarjakuvakilpailut 3 Lempi-palkinnot 4 Näyttelytoiminta 5 Julkaisutoiminta 6 Sarjakuva & Musiikki -sävellys- ja sanoituskilpailu 6.1 Julkaistut CD-levyt 7 Kemin sarjakuvakirjasto 8 Muu toiminta 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kemin sarjakuvapäivät

Kulttuurilautakunta järjesti 26.-27.9.1981 yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa sarjakuvaseminaarin, jossa kyseltiin onko sarjakuva taidetta, käsiteltiin sarjakuvan historiaa, tuotantoa ja kulutusta, kotimaista sarjakuvaa ja sarjakuvantekijäin asemaa.

Sarjakuvatapahtumia jatkettiin vuosittain. Sarjakuvapäivien kansainvälistyminen alkoi 1985. Tuolloin ranskalainen "selkeän viivan" (Ligne Clair) edustaja Serge Clerk vieraili Kemissä. Sen jälkeen arktisilla sarjakuvafestivaaleilla on vierailleet monet merkittävät sarjakuvapiirtäjät, käsikirjoittajat ja sarjakuvan asiantuntijat. Kemissä ovat käyneet mm. undergroundguru Robert Crumb ja sarjakuvafilosofi Scott McCloud Yhdysvalloista, piirtäjä Jose Munoz ja käsikirjoittaja Carlos Sampayo Argentiinasta, FECOn varapuheenjohtaja Norio Yamanoi Japanista ja piirtäjä Frank Odoi Keniasta. Ranskalaisen kielialueen sarjakuvaa ovat esitelleet mm. maailman ehkä tunnetuin naispiirtäjä Claire Bretecher, Bordeaux’n yliopiston professori, käsikirjoittaja Pierre Christin ja Belgian Philipsin pääjohtajan paikalta sarjakuvakäsikirjoittajaksi siirtynyt Jean van Hamme.

Vuonna 2006 järjestetyt 25. sarjakuvapäivät jäivät tapahtumasta alusta alkaen päävastuussa olleen kulttuurisihteeri Heikki Porkolan viimeisiksi.

26. sarjakuvapäivät keväällä 2007 järjestettiin aikaisempaa pienemmällä budjetilla Kemin kaupungin tapahtumalle myöntämän avustuksen pienennettyä yhdeksäsosaan aikaisemmasta. Tapahtuma vietiin Kemin sisäsatamaan, missä alueen ravintoloita ja Tullimakasiini muutettiin viikonlopun ajaksi näyttelytiloiksi. Kulttuurikeskukseen keskitettiin päivien mangaohjelma. 26. sarjakuvapäivien lopputilaisuudessa Kemin sarjakuvakeskuksen puheenjohtaja Ilpo Koskela vakuutti, että myös vuonna 2008 Kemissä vietetään sarjakuvapäiviä.

[muokkaa] Kemin sarjakuvakilpailut

Jo ensimmäiseen tapahtumaan liittyi sarjakuvakilpailu, jonka voitti Harri Vaalio sarjakuvallaan Näkkilä. Vuodesta 1982 lähtien kilpailujen parhaat työt on julkaistu albumeina. Valtakunnallisena sarjakuvakilpailu järjestettiin vuoteen 1999 saakka, jolloin kilpailu laajeni pohjoismaiseksi. Sarjakuvakilpailussa on ollut kaksi sarjaa: novelli- ja strippisarjakuvat.

Vuodesta 2000 lähtien Kemin sarjakuvapäivillä on järjestetty myös sprinttistripin Suomen mestaruuskilpailuja. Ideana kilpailussa on piirtää strippi annetusta aiheesta puolen tunnin sisällä. Muun muassa Ville Ranta on menestynyt näissä kilpailuissa. Vuonna 2006 kilpailun voitti turkulainen Rami Selin.

Kemin sarjakuvakilpailujen (novellit) voittajat:

• 1981 Harri Vaalio
• 1982 Harri Vaalio, Ari Kutila
• 1983 Arto Nyyssönen
• 1984 Anssi Rauhala
• 1985 Ilpo Koskela
• 1986 Hannu Mänttäri & Johanna Sinisalo
• 1987 Ari Pirttisalo
• 1988 Hannu Hirvonen
• 1989 Ilpo Koskela, Jarmo Somermäki
• 1991 Tommi Hänninen
• 1992 Pentti Nuortimo & Sari Luhtanen
• 1993 Ville Pirinen
• 1994 Joel Melasniemi
• 1995 Marko Leinonen
• 1996 Kimmo Niiranen
• 1997 Petteri Tikkanen
• 1998 Petteri Tikkanen
• 1999 Jenni Rope
• 2000 Noora Federley & Ville Pirinen
• 2001 Kati Kovács
• 2002 Mika Lietzén
• 2003 Jan Solheim, Tanska
• 2004 Anneli Furmark, Ruotsi
• 2005 Loka Kanarp, Ruotsi
• 2006 Hanneriina Moisseinen, Suomi
• 2007 Anna Sailamaa, Suomi

[muokkaa] Lempi-palkinnot

Kuvanveistäjä Sanna Koiviston Jope Pitkäsen sarjakuvahahmon pohjalta toteuttamia Lempi-patsaita on jaettu sarjakuvapäivillä vuodesta 1987 alkaen. Lempi Grand Prix myönnetään vuoden parhaasta kotimaisesta sarjakuvakirjasta, merkittävästä pitkäaikaisesta tuotannosta tai muusta suomalaista sarjakuvaa edistävästä teosta. Strippi-Lempi jaetaan vuoden parhaasta sanomalehtistripistä ja Lehti-Lempi kotimaiselle sarjakuvalehdelle tai kotimaista sarjakuvaa suosivalle sanomalehdelle. Lempi International myönnetään laadukkaille käännösalbumeille.

Ensimmäisen Lempi Grand Prix'n sai Harri Pystynen (1950-1990) strippialbumistaan Kadekismus. Ensimmäinen Srippi-lempi meni itseoikeutetusti Lempi-hahmon luojalle Jope Pitkäselle. Kotimaisista sarjakuvalehdistä Lehti-Lempillä on palkittu Kylmä Metalli 1987 ja Suuri Kurpitsa 1992. Viimeksi on palkittu Juha Kouvalainen sarjakuvaportaali Kvaak.fi:n kehittämistyöstä vuonna 2005 ja sarjakuvan monitoimimies Vesa Kataisto vuonna 2006. Vuoden 2007 ainoan Lempi-palkinnon, Strippi-Lempin, sai Kiroilevan siilin tekijä Milla Paloniemi.

Vuonna 2006 Kemin sarjakuvakeskus myönsi historian ensimmäisen Lempi Grand Slam -palkinnon, jonka sai eläkkeelle jäävä Heikki Porkola ansioistaan suomalaisen sarjakuvan edistäjänä. Palkintoa luovutettaessa Sarjakuvakeskuksen puheenjohtaja Ilpo Koskela luonnehti yhtä Grand Slamiä neljän Grand Prix'n arvoiseksi.

Lempi Patsaat 1987–2007

LEMPI GRAND PRIX

• 1987 Harri Pystynen / Kadekismus
• 1988 Suomen sarjakuvaseura / Suomalaisen sarjakuvan näyttely Angoulemessa
• 1989 Veikko Savolainen / Joonas
• 1991 Tarmo Koivisto / Mämmilä
• 1992 Hannu Hirvonen / Eroottinen eläintarha
• 1993 Petri Kemppinen & Juhani Tolvanen / Sarjakuva, rakastettuni
• 1994 Harto Pasonen / kustannustoiminta
• 1995 Hannu Virtanen / Mämmilä
• 1996 Ari Kutila / Mustapukuinen mies
• 1997 Heikki Jokinen & Kalervo Pulkkinen / Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia
• 1998 Timo Mäkelä / Koko tuotanto
• 1999 Mauri Kunnas / Koko tuotanto
• 2000 Jukka Murtosaari / Koko tuotanto
• 2001 Keijo Ahlqvist / Sarjakuvatoiminta
• 2002 Pauli Kallio
• 2003 Like / Hannu Paloviita
• 2004 Kati Kovacs
• 2005 Matti Hagelberg
• 2006 Ville Ranta

STRIPPI-LEMPI

• 1987 Jope Pitkänen / Lempi
• 1988 Tarmo Koivisto / Apina Kapina
• 1989 Heikki- Pekka Miettinen / Pahkeinen
• 1991 Tiina Paju & Sari Luhtanen / Maisa ja Kaarina
• 1994 Juho Juntunen / Kuukauden rakkaustarina
• 1996 Pekka Seppänen & Pertti Hämäläinen & Jari Pantzar / Teuvo Lyly
• 1998 Ilkka Heilä / B. Virtanen
• 1999 Juba Tuomola / Viivi ja Wagner
• 2000 Petri Hiltunen / Väinämöisen paluu
• 2007 Milla Paloniemi / Kiroileva siili

LEHTI-LEMPI

• 1987 Kylmä Metalli
• 1991 Ilta Sanomat / Juhani Tolvanen
• 1992 Suuri Kurpitsa
• 1993 Kansan Uutisten Viikkolehti
• 1995 Sanomalehti Kaleva / Sauli Pesonen
• 1997 Sarjari / P. A. Manninen
• 1998 Tähtivaeltaja / Toni Jerrman
• 2001 Ville Hänninen / Sarjainfo
• 2002 Heikki Jokinen
• 2003 Ankkalinnan Pamaus / Timo Ronkainen
• 2004 Asemakustannus
• 2005 Kvaak.fi / Juha Kouvalainen
• 2006 Vesa Kataisto

LEMPI INTERNATIONAL

• 1987 Didier Comes / Silence
• 1988 Enki Bilal / Unien vankila
• 1989 Hunt Emerson / Lady Chatterleyn rakastaja
• 1991 Jose Munoz & Carlos Sampayo / Alack Sinner
• 1992 Tove Jansson / Muumi
• 1993 Hugo Pratt / Corto Maltese
• 1994 Neil Gaiman / Nukketalo - Sandman
• 1995 Robert Crumb / koko tuotanto ; Scott McCloud / Sarjakuva - näkymätön taide
• 1996 Bill Watterson / Lassi ja Leevi
• 1998 Paula Antila & Olavi Rytkönen / Opeliksin orjalaeva
• 1999 Jano / Kemi
• 2000 Joe Sacco / Reportaasisarjakuvat
• 2001 Vicar / Aku Ankka & Eddie Campbell / Helvetistä
• 2003 Moebius

LEMPI GRAND SLAM

• 2006 Heikki Porkola

[muokkaa] Näyttelytoiminta

Kemin sarjakuvakeskuksen näyttelytoiminta jakaantuu kahteen osaan. Keskus edeltäjineen on tuonut Kemiin sarjakuvapäivien ajaksi sarjakuvanäyttelyitä ja tuottanut omia näyttelyitä, jotka ovat Kemin tapahtuman jälkeen kiertäneet muuallakin Suomessa. Pääasiassa sarjakuvapäivien näyttelyt on järjestetty Kemin taidemuseossa, mutta muitakin tiloja on käytetty. Erikoisin on ollut vuonna 1984 kaupungintalon hisseissä järjestetty ranskalaisen Barben eroottisten pystysarjakuvien näyttely nimeltä 2 x 13 kerrosta.

Sarjakuvakeskuksen tuottamista näyttelyistä menestyksekkäin on ollut Tarmo Koiviston Mämmilä 20 vuodelta 1995, joka veti Kemin taidemuseoon kuukauden aikana ennätykselliset 18 248 kävijää. Mämmilä on sittemmin kiertänyt Orivedellä, Helsingin kaapelitehtaalla, Malmitalossa ja Jyväskylän Alvar Aalto-museossa. Kaikkiaan näyttelyn on nähnyt yli 60 000 katsojaa.

Mittavin ulkomaisista näyttelyistä on ollut vuoden 1993 sarjakuvapäivillä esillä ollut Ranskan kansallisen sarjakuvakeskuksen tuottama amerikkalaisen, nykyisin Ranskan ja Espanjan rajalla kuvanveistoa harrastavan Robert Crumbin aikaisemmin Angoulemessa nähty Crumbin maailma. Näyttelyjä Kemin sarjakuvapäivillä 1981-2005

1981

• Suomalaisia sarjakuvaoriginaaleja
• Kemin ensimmäinen valtakunnallinen sarjakuvakilpailu

1982

• Ranskalaisen sarjakuvan näyttely
• Kemin II valtakunnallinen sarjakuvakilpailu

1983

• Pekka Puupää
• Kemin III valtakunnallinen sarjakuvakilpailu

1984

• Joonas
• 2 x 13 kerrosta, Barben sarjakuvia kaupungintalon hisseissä

1985

• Serge Clerkin julisteita
• Uusia kotimaisia albumeja

1986

• Arkkitehtuuri sarjakuvissa
• Tintin perilliset, selkeä viiva

1987

• Batman

1988

• Gilbert Shelton
• Rosa Liksom
• Erkki Pirtola

1989

• Erotiikkaa sarjakuvissa
• Barbie

1990 (Murmansk)

• Länsimaisen sarjakuvan näyttely

1991

• Täältä tullaan kuolema! (Harri Pystynen)
• Perkele! sarjakuvia Kittiläastä (Kalervo Palsa)
• Pilapiirroksia Murmanskista
• Epävirallisia pilapiirroksia Murmanskista (Jevgeni Sitnik)
• Neekeriartsie (Vesa Ilmaranta & Arto Nyyssönen)
• Jouluevankeliumi Hunt Emersonin mukaan
• Jouluevankeliumi Luukkaan, Matteuksen ja Antero Karjalaisen mukaan
• Sarjakuva-aiheisia postimerkkejä

1992

• Tom of Finland
• Uusia seikkailuja kohti, Tintti ja muita sarjakuvia öljymaalauksina (Jouni Kesti)
• Ismo Lento - rajaseudun poika, suomalaista sotapropagandaa sarjakuvissa
• Erkki Pirtola

1993

• Crumbin maailma
• Jope 20
• Afrikkalaisia sarjakuvia

1994

• Kuka pelkäisi Aku Ankkaa, Carl Barksin litografioita ja Kaj Stenvallin maalauksia
• Sarjakuva Venäjän vallankumouksen julisteissa
• Arktinen sarjakuva

1995

• Mämmilä

1996

• Tintti
• Comics Avenue Lumilinnassa, kv. lumiveistoskilpailu

1997

• Cape au Nord - Pohjoinen asema

1998

• Pohjoismaisia sanomalehtisarjakuvia

1999

• Ulf Lundkvist

2000

• Viivi ja Wagner (Juba Tuomola)
• Pila & piirros (koonnut Matti Santajärvi)
• 101 possua, julkkisten possupiirroksia (koonnut Harri Turunen)

2001

• Suomalainen Aku Ankka 50 vuotta
• BD@fi
• Florence Cestac
• Kemin sarjakuvakilpailujen voittajat 1981-2001

2002

• Lucky Luke (koonnut Patrick Gaumer)
• Tex Willer (Bonelli-kustantamo)
• Vala Auringolle (Petri Hiltunen)
• Jasso 10 vuotta (Jii Roikonen)

2003

• Moebiuksen maailma (Isabelle Champeval – Kalervo Pulkkinen)

2004

• Sarjakuva & Musiikki (Kirsi Kinnunen – Sarianne Soikkonen – Ilpo Koskela)

2005

• Viivi ja Wagner (Ville Hänninen - Vesa Kataisto - Heikki Porkola - Risto Koskinen - Marja Huhta)

2006

• Ankkalinna LumiLinnakaupungin kesässä (Risto Koskinen / Kemin sarjakuvakeskus)
• Kemin sarjakuvakilpailujen voittajat 1981-2006 (Jussi Korhonen - Jussi Heikkinen / Kemin sarjakuvakeskus)

2007

• Asterixin ystävät
• Väritetyt unet (Kati Kovács - Pauli Kallio)
• Jalkapallo (Jii Roikonen – Pauli Kallio, Ilpo Koskela)
• Kiroileva siili (Milla Paloniemi)
• Poikani Bremer (Karri Lehtonen, Antti Kiro, Mari Ahokoivu, Rami Selin, Miia Ahola, Jani Pellonpää, Janne Luokkanen, Kaisa Lepistö, Olli Hietala, Warda Ahmed, Harri Filppa, Hertta Nilsson)
• Kehä (Tiitu Takalo)
• Fumetton voittajan kelluva näyttely (Pauliina Mäkelä)
• Jähti (Ilpo Koskela)

[muokkaa] Julkaisutoiminta

Vuonna 1986 Kemin kulttuurilautakunta julkaisi ensimmäisen suomalaisen sarjakuvaa käsittelevän esseekokoelman Puhekuplia - kirjoituksia sarjakuvasta. Kirjan toimitti kulttuuritoimiston siviilipalvelusmies Erkki Huhtamo, joka on myöhemmin toiminut muun muassa mediatieteen professorina Lapin yliopistossa. Teosta on käytetty yliopistollisena kurssikirjana. Puhekuplia 2 ilmestyi Heikki Ansan toimittamana seuraavana vuonna 1987.

Vuonna 1988 julkaisutoiminta jatkui ensimmäisellä suomalaisella sarjakuvan oppikirjalla, Keijo Ahlqvistin ja Ari Kutilan Piirrä sarjakuvaa!. Teoksesta on otettu kaksi painosta ja sitä on myyty 3500 kappaletta.

Ensimmäinen Sarjakuvakeskuksen itsensä kustantama teos oli Pekka Rönkön vuonna 1988 toimittama Kalervo Palsan (1947-1987) postuumi koostealbumi Kuolema ja intohimo. Albumin ranskankielinen laitos La mort et la passion ilmestyi Kirsi Kinnusen kääntämänä seuraavana vuonna. Se julkistettiin Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla.

Muita Sarjakuvakeskuksen kustantamia kotimaisia sarjakuva-albumeja ovat mm. Jope Pitkäsen Murmanskissa julkistettu Puolipohja (1990) ja Lempi-kooste Karjala takaisin (1991) sekä Hannu Hirvosen Eroottinen eläintarina. Ilpo Koskelan Irlantilainen ilmestyi (1991) ja Ari Kutilan Mustapukuinen mies (1995).

Suomennoksina Sarjakuvakeskus on kustantanut amerikansuomalaisen Craig Ylitalon Einon ja Toivon (1993) ja ruotsalaisen kulttipiirtäjän Ulf Lundkvistin albumin Kahvi kylmenee (1994).

Sarjakuvakeskus on julkaissut muiden vähän kustantamaa sarjakuvaa käsittelevää tietokirjallisuutta. Puhekuplia -sarjan jatkona ilmestyi Sauli Pesosen hakuteos Alkupalat (1992). Sani Liljenbäckin Erotiikan ruututarha - Sarjakuvan seksihistoria, lyhyt oppimäärä (1994) oli myyntimenestys. Keittokirjojakin on julkaistu: Ari Kutilan ja Ilpo Koskelan Sarjakuvakeittokirja (1992), joka sisältää sarjakuvatarinoihin liittyviä reseptejä.

Sarjakuvakeskuksen mittavin kustannushanke toteutui keväällä 1996, jolloin julkaistiin kahden vuoden toimitustyön tuloksena Heikki Jokisen ja Kalervo Pulkkisen Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia.

Pääosan Sarjakuvakeskuksen julkaisutoiminnasta muodostaan kuitenkin vuosittaisten sarjakuvakilpailuiden voittajatyöt sisältävät albumit. Niitä on julkaistu vuodesta 1982 lähtien.

• 1982 Ruusu
• 1983 X Dreams
• 1984 Taidetta taiteen vuoksi
• 1985 Vihaan sarjakuvia
• 1986 Insayddzoucqin linna
• 1987 Ihan kiva elämä
• 1988 Oi kuu
• 1989 Vihreä polkupyöräni
• 1991 Kemi 10
• 1992 Pieni Vampyyritarina
• 1993 Viimeinen bussi
• 1994 Kulohälytys koko maassa
• 1995 Hitleri poimii hilloja
• 1996 Coitus interruptus
• 1997 Outo äitipuoli
• 1998 Kanerva
• 1999 Lifti/Lift
• 2000 Musta*Naamio / Fan*Tom
• 2001 Vuoteen omat - ja vieraat / Till sängs - eller ej!
• 2002 Viimeinen kivi/ Den Sista Stenen
• 2003 Bileet / Inviteret
• 2004 Tissityttö / Bröstflickan
• 2005 Viimeinen juna / Sista tåget
• 2006 Kuin mitään ei olisi tapahtunut / Som om ingenting hade hänt
• 2007 Sarastus

[muokkaa] Sarjakuva & Musiikki -sävellys- ja sanoituskilpailu

Vuodesta 2004 alkaen Sarjakuvakeskus on järjestänyt Sarjakuva & Musiikki -sävellys- ja sanoituskilpailuja. Tuon vuoden sarjakuvapäivien teemana oli juuri Sarjakuva & Musiikki. Kilpailua jatkettiin seuraavina vuosina.

Ensimmäisessä kilpailussa palkittiin voittokappaleen Mustapukuinen mies (Pentti Korpela) lisäksi toiseksi sijoittunut O.B.Makkonen (Jarkko Meretniemi-Pekka Jäntti) ja kolmannen sijan saavuttanut Mämmilä (Martti Ohinmaa). Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Rumba-lehden entinen toimituspäällikkö, nykyinen STT:n toimittaja Antti Eerola, sarjakuvapiirtäjä / muusikko Kivi Larmola ja muusikko, Sarjakuvakeskuksen hallituksen jäsen Jussi Korhonen. Tuomariston sihteerinä toimi festivaalijohtaja Heikki Porkola.

Vuonna 2005 ensimmäistä palkintoa ei jaettu lainkaan, kakkospalkinnon sai Matti Hagelbergin yksinkertainen viisaus (Lauri Wuolio) ja kolmannen palkinnon Viivi ja Wagner (Martti Ohinmaa). Arvosteluraatiin kuuluivat festivaalijohtaja Heikki Porkola, muusikko, sarjakuvakeskuksen hallituksen jäsen Jussi Korhonen ja sarjakuvapiirtäjä Ari Kutila.

Kolmannen, vuonna 2006 järjestetyn kilpailun voiton jakoivat euralainen Mika Peltonen kappaleella Oi Viivi ja kemiläinen Pentti Korpela kappaleella Virtanen. Lisäksi kilpailun tuomaristo myönsi kunniamaininnan Pietari Pehkoselle kappaleesta Sarjakuvia piirtelen. Vuoden 2006 kilpailun tuomariston muodostivat festivaalijohtaja Heikki Porkola ja muusikot Jussi Heikkinen ja Jussi Korhonen Sarjakuvakeskuksen edustajina sekä ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä muusikko, sarjakuvapiirtäjä Joel Melasniemi.

Kunkin vuoden palkitut kappaleet on julkaistu CD-singleinä, jotka ovat tuottaneet Jussi Heikkinen ja Jussi Korhonen.

[muokkaa] Julkaistut CD-levyt

• Mustapukuinen mies (2004)
• Viivi ja Wagner (2005)
• Kuvioita sarjassa (2006)

[muokkaa] Kemin sarjakuvakirjasto

Kemin kaupinginkirjaston tiloissa toimii sarjakuvakirjasto, jossa on noin 10000 nidettä ja muuta aineistoa, mm. Robert Crumbin kirjeet Pekka Gronowille 1970-luvun puolivälissä. Julkaisuja ei lainata, vaan ne on tarkoitettu tutkijoiden käyttöön itse paikalla.

Sarjakuvakirjaston laajaan undergroundsarjakuvien kokoelmaa on hyödyntänyt muun muassa Päivi Arffman ”Comics go underground!” (2004) väitöskirjassaan.

[muokkaa] Muu toiminta

Kemin sarjakuvakeskus on yhteistössä opetusministeriön ja Kemin kulttuuritoimen kanssa järjestänyt muun muassa sarjakuvatyöpajoja.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kemin sarjakuvakeskus