Kave

Wikipedia

Kapeet (yksikkö kave) ovat suomalaisen kansanrunouden tuntemia taivaaseen liittyviä olentoja, mutta ennenkaikkea Kave kantaja korea on Ilmatar, joka luo maailmaa ja synnyttää Väinämöisen. Kave on myös Lemminkäisen äiti, joka parantaa kuolleen poikansa. Kalevalassa Ahto Kaukomielen mainitaan myös Lemmin pojaksi.

Kapeiden on kerrottu muun muassa kasvattavan kuun vaiheita tai poistavan kuunpimennyksen.

Kapeet päästi päivän paistamaan

Päästi kuun kumottamahan.

Kave kuun kehältä päästi

Riihen rautaisen sisästä.

Mikael Agricolan ja Sigfridus Aronus Forsiuksen 1500- ja 1600-lukujen runomittaisten merkintöjen mukaan mukaan kapeet olivat hämäläisiä henkiolentoja, jotka kavensivat kuuta, aiheuttaen kuunpimennyksen.

Luonnotar ja Ilmatar rinnastetaan toisinaan kapeeseen kalevalaisessa runoudessa. Kapeiden ulkomuodosta mainitaan joissain yhteyksissä, että ne olisivat lintuja. Ilmattaren, eli Kapeen maailman luomistyöhön osallistuu sotka ja Louhi muuttaa itsensä kotkaksi pariinkin otteeseen. Lemminkäisen äitinä Kave etsii kadonnutta poikaansa sutena, karhuna, saukkona, muurahaisena ja jäniksenä (Kalevala 15: 115-122).

[muokkaa] Kave ukko Pohjan herra

Pääartikkeli: Iku-Turso

Kave ukko on varhaisen kansanrunouden kerääjän, 1700-luvulla eläneen Christfried Gananderin eräässä Pohjanmaalta keräämässä runokatkelmassa esiintyvä olento, Pohjan herra ja Väinämöisen isä. Hän on Meritursas tai Iku-Turilas, sama olento kuin muiden tarujen Iku-Turso. Kave kasvoi kolmekymmentä vuotta äitinsä kohdussa.

[muokkaa] Kave-paikannimet

Kave esiintyy eräkautisissa paikannimissä: Kavelahti Päijänteellä Vaajakosken korkeudella sekä Kapeenkoski Keiteleellä Suolahden tasolla. Isojakokartoissa Kapeenkoskella on veneheitto (veneiden siirto kosken ohi) sekä uhrilähde. Kustaa Vilkuna yhdisti kaveen muinaissuomalaisten jumalaan (vrt. Agricolan luettelo suomalaisten jumalista).