Karvio
Wikipedia
Karvio on kylä pohjoisella Heinävedellä, Valtatie 23:n ja Heinäveden reitin varrella. Heinäveden reitti laivaväylineen kulkee Karvion kohdalla Karvionkoskena, joka yhdistää Varisveden Kermajärveen. Koski kuuluu luokkaan 2 ja sen korkeus on 1,21 metriä. Se ja Kermankoski ovat Heinäveden reitin suosituimmat kalastuskosket. Karvionkoskeen istutetaan kalaa syksyisin ja se on oivallinen myös melontaan. Kosken yli kulkee 11 metriä korkea betonirakenteinen silta. Karvionkosken kiertää itäpuolelta vesiliikenteen mahdollistava Karvion kanava, joka on Heinäveden reitin vanhin kanava, rakennettu 1895-1896. Kanavassa on yksi sulku ja sitä ympäristöi rakennusajan tyylin mukaisesti kaunis kanavapuisto. Kanavan äärellä on kanavanvartiotorni, joka ei kuitenkaan enää ole säännöllisessä käytössä. Kanava on automatisoitu ja on itsepalvelukäyttöinen.
Karvio on Heinäveden kirkonkylän jälkeen Heinäveden toisiksi suurin taajama. Valtatien vierellä on Nesteen huoltoasema jonka yhteydessä on myös Kermansaven myyntipiste, päivittäistavarakauppa asiamiesposteineen, seurakuntakoti ja muutamia muita palveluja. Karvionkosken eteläpuoli on rakennettua aluetta sen pohjoispuolen ollessa rakentamatonta. Kosken länsipuolella sijaitsee lomakylä sekä leirintäalue, jonka yhteydessä olevaan vierasvenesatamaan mahtuu 20 venettä.
Kylä valittiin Mikkelin läänin vuoden kyläksi 1993.
[muokkaa] Tunnettuja karviolaisia ja Karviossa vaikuttaneita
- Pekka Sivonen, Digian hallituksen puheenjohtaja
- Olli Kymäläinen (1790–1855), kansanrunoilija