Karl August Tavaststjerna
Wikipedia
Karl August Tavaststjerna (s. 13. toukokuuta 1860, Mikkelin maalaiskunta – k. 20. maaliskuuta 1898, Pori)[1] on eräs tunnetuimmista suomenruotsalaisista kirjailijoista. Hän valmistui arkkitehdiksi ja oli myös Hangön (vuosina 1895–1896) ja Björneborgs Tidningin (vuosina 1896-1898) toimittaja, runoilija, sanoittaja ja ruotsinkielisen realismin perustaja[2] (vastaavia suomenkielisiä muun muassa Minna Canth ja Juhani Aho[3]).
Tavaststjerna syntyi upseeriperheeseen ja ironisesti häntä kutsuttiin myöhemmin "patriootiksi vailla isänmaata" (myös romaani En patriot utan fosterland I–II, 1896), mikä viittaa hänen ulkomaanvuosiensa aikana muodostuneeseen ulkopuoliseen näkökulmaan. Tavaststjernan kerrotaan menehtyneen Porissa vuonna 1898 keuhkotulehdukseen saatuaan lääkkeen sijasta kuolettavan annoksen lamppuöljyä.[4]
Tavaststjerna synnytti suomenruotsalaisen runouden realismisuuntauksen esikoiskokoelmallaan För morgonbris (1883) ja nousi lopullisesti realismin eturintamaan romaaneillaan Lapsuuden ystävät (Barndomsvänner, 1886) ja Kovina aikoina (Hårda tider, 1891). Juhani Aho suomensi useita Tavaststjernan kirjoja. He olivat tutustuneet tuolloin suositussa kulttuuriseurapiirin kohtaamispaikassa, Minna Canthin Kanttilan kodin salongissa.[5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.abo.fi/library/daab/finlsvskonlitt.htm
- ↑ http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/18_mikkeli_kuvauksia_eri_aikakausilta/05_k.a.tavaststjernan_kuvaus_1800-luvun_lopun_mikkelista
- ↑ http://www.student.oulu.fi/~mhietasa/ej2/h2/h2.html
- ↑ http://www.abo.fi/library/daab/finlsvskonlitt.htm
- ↑ http://minnacanth.kuopio.fi/canth/salonki.htm
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Karl August Tavaststjernan teoksia Gutenberg-projektissa
- Valikoima runoelmia (1904)
- Marja Vuorinen: Aateluuden semiotiikka, teoria ja käsite, aatelismiehen ideaalityypit ja populaarit demokratiateemat 1800-luvun suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Lisensiaatintyö, Helsingin yliopisto 2001.
