Kalastajakissa
Wikipedia
| Kalastajakissa | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut | ||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Prionailurus viverrinus (Bennett, 1833) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kalastajakissa Wikispeciesissä |
Kalastajakissa (Prionailurus viverrinus tai Felis viverrinus) on aasialainen keskikokoinen kissaeläin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kalastajakissan lyhytkarvaisen turkin pohjaväri on ruskehtavan harmaa. Sen turkissa on juovia ja täpliä. Täplät ovat ruskeita tai mustia. Kalastajakissan jalat ovat lähes yksiväriset ja sen hännässä on tummia poikkijuovia.
- Pituus: 75–86 cm
- Hännän pituus: 25–33 cm
- Korkeus: 38–41 cm
- Paino: 7,5–14 kg
[muokkaa] Levinneisyys
Kalastajakissa elää Pakistanissa, Sri Lankassa ja Koillis-Intiassa. Asuinalueeseen kuuluvat myös Burma, Thaimaa ja Etelä-Kiina sekä Sumatra ja Jaava. Suuresta osasta Malakan niemimaata se puuttuu. Kalastajakissan elinympäristöä ovat tiheiköt, mutta kuitenkin se elää aina vesistöjen läheisyydessä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kalastajakissa viettää piileskelevää elämää. Uroksen ja naaraan arvellaan pariutuvan tammi-helmikuussa. Tiineys kestää 63 vuorokautta. Naaras synnyttää pentunsa syrjäiseen pesään tiheään pensaikkoon, ruohikkoon tai kallionkoloon. Pennut avaavat silmänsä parin viikon ikäisinä. Ne elävät emonsa maidolla noin kahden kuukauden ikäisiksi asti. Silloin emo kantaa niille syötäväksi ensi kerran lihaa.
Yhdeksän kuukauden ikäisinä jälkeläiset ovat kasvaneet aikuisen kokoisiksi, mutta pysyttelevät emonsa luona vielä muutaman viikon. Kymmenen kuukauden ikäisiksi vartuttuaan ne ovat oppineet tarvitsemansa saalistustaidot ja pystyvät selviytymään omin päin.
[muokkaa] Ravinto
Kalastajakissa syö ennen kaikkea kaloja. Se on ovela saalistaja ja hallitsee erilaisia pyyntitapoja. Kissa voi odottaa mieleistä uhria veden partaalla kivellä, hiekkatörmällä tai veden ylle kaartuvalla oksalla. Lähelle uivan kalan se sieppaa tassullaan sivaltamalla. Joskus se kouraisee kalan molemmilla etukäpälillään. Pitkät terävät kynnet varmistavat silloinkin pitävän otteen. Toisinaan kalastajakissa sukeltaa veteen saaliin perään.
Kalojen lisäksi ruokalistalle kuuluu äyriäisiä, nilviäisiä, sammakoita, käärmeitä ja muita vedeneläjiä. Maalla kalastajakissa saalistaa muun muassa jyrsijöitä, hyönteisiä ja pikkulintuja.
| Kissaeläimet |
|---|
| Isot kissat |
| gepardi | jaguaari | leijona | leopardi | lumileopardi | puuma | tiikeri |
| Keskikokoiset |
| aavikkoilves | ilves | jaguarundi | margai | oselotti | puuleopardi | servaali | tiikerikissa |
