José Raúl Capablanca
Wikipedia
José Raúl Capablanca | |
Koko nimi: | José Raúl Capablanca |
Kansalaisuus: | kuubalainen |
Syntynyt: | 19. marraskuuta 1888 |
Kuollut: | 8. maaliskuuta 1942 (53-vuotiaana) |
Titteli: | Suurmestari |
Maailman- mestari: |
1921-1927 |
ELO-luku: | {{{ELO-luku}}} |
Korkein ELO: | {{{Korkein ELO}}} |
José Raúl Capablanca (19. marraskuuta 1888 Havanna, Kuuba – 8. maaliskuuta 1942) oli shakin kolmas maailmanmestari. Hän piti mestaruutta hallussaan vuodesta 1921 vuoteen 1927.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaiset vuodet
Capablanca oppi shakin isältään nelivuotiaana.[1] 12-vuotiaana hän voitti Kuuban mestari Juan Corzon epävirallisessa ottelussa. Sen jälkeen hän voitti ottelussa kuuluisan Frank James Marshallin. Ensimmäisen suuren turnausvoittonsa hän saavutti San Sebastiánissa 1911 Carl Schlechterin ja Akiba Rubinsteinin edellä. Monet pitivät häntä maailmanmestari Emanuel Laskerin loogisena seuraajana, Lasker mukaan lukien.[1]
[muokkaa] Maailmanmestari
Capablanca oli haastanut Laskerin MM-otteluun jo 1911. Neuvottelut raukesivat tuolloin erimielisyyksiin peliolosuhteista.[2] Myös Ensimmäinen maailmansota viivästytti ottelua.[1] Seuraavan kymmenen vuoden aikana Capablanca valloitti shakkimaailman loistavilla suorituksillaan lähes jokaista aikakauden huippupelaajaa vastaan. 1920 Lasker myönsi Capablancan kyvykkyyden ja luovutti hänelle tittelinsä.[2] Capablanca tunsi, että häneltä oltiin viety mahdollisuus voittaa mestaruus perinteiseen tyyliin ja suostutteli Laskerin otteluun. Lasker suostui sillä ehdolla, hänen luovutuksensa hyväksyttäisiin ja häntä pidettäisiin haastajana.[2] Laskerin luovutusta ei kuitenkaan yleisesti tunnustettu aikoinaan ja nykyäänkin tätä ottelua pidetään otteluna, jossa mestaruus vaihtoi haltijaa.[2] Capablanca voitti häviämättä peliäkään, kun he 1921 kohtasivat Havannassa. Capablanca voitti neljä peliä, kymmenen päättyi tasan ja Lasker luovutti ottelun vedoten terveydentilaansa, kun yli kymmenen peliä oli vielä pelaamatta. [2]
Maailmanmestarina Capablanca osallistui neljään merkittävään kansainväliseen turnaukseen. Hän saavutti kaksi ykkössijaa, yhden toisen ja yhden kolmannen sijan neljässä turnauksessa. Hänen tunnustettu tekniikkansa erityisesti loppupelissä loi hänelle maineen pelaajana, joka oli lähes mahdotonta voittaa. Kun hän hävisi Richard Retille New Yorkin turnauksessa 1924, se oli hänen ensimmäinen tappionsa kahdeksaan vuoteen.[1]
[muokkaa] Mestaruuden menetys
Vuosina 1921–1927 Aleksandr Alehin oli raivannut tiensä Capablancan loogiseksi haastajaksi voittaen tai jakaen ensimmäisen sijan kahdessatoista pelaamastaan kahdestakymmenestä turnauksesta.[3] Hän oli myös alkanut tutkia yksityiskohtaisesti Capablancan pelejä etsien heikkouksia. Loistavien pelaajien aikakautena (Rubinstein, Bogoljubow ja Nimzowitsch) Alehin ei ollut ainoa oikeutettu haastaja, mutta ainoastaan hän onnistui varmistamaan riittävän rahoituksen ottelua varten.[3] 1927 he kohtasivat Buenos Airesissa. Capablanca oli vahva ennakkosuosikki. He olivat kohdanneet neljässä turnauksessa ja Capablanca oli sijoittunut jokaisessa niistä paremmin. Keskinäisissä peleissä Capablanca oli voittanut neljä kertaa, seitsemän peliä oli päättynyt tasan eikä Alehin ollut voittanut peliäkään.[3]
Alehin mukautti yritteliästä pelityyliään (joka ei ollut tuottanut tulosta Capablancaa vastaan aiemmin) ja pelasi elämänsä konservatiivisinta ja asemapeliin perustuvinta shakkia. 32 34:stä pelistä oli kuningatargambiitteja.[4] Capablanca hävisi tittelinsä Alehinille uuvuttavassa ottelussa.[3] Ottelun jälkeen Alehin kulutti vuosia vältellen uusintaottelua ja itse asiassa kieltäytyi pelaamasta missään tilaisuudessa, jossa Capablanca oli, ennen vuotta 1936, jolloin hän oli jo menettänyt tittelinsä Euwelle.[4] Alehin käytti asemaansa maailmanmestarina pitääkseen Capablancan poissa San Remon 1930 ja Bledin 1931 turnauksista.[4]
Capablanca yritti pitkään ja hartaasti järjestää uusintaottelua. Maaliskuun 1954 Chess Reviewin numerossa Hans Kmoch kertoi keskusteluistaan Capablancan kanssa Bad Kissingenin turnauksessa 1929:[4]
- Kissingenissä, suhteeni Capablancaan tuli läheiseksi. Kävelimme pitkään yhdessä, yleensä keskustellen maailmanmestaruudesta, johon Capablanca aina viittasi ilmauksella "tittelini", tehden vaikutelman, että titteli oli vain vahingossa ja väliaikaisesti joutunut Alehinille. Useammin kuin kerran hän selitti, miten voisin ansaita paljon rahaa. Yksinkertaista: Ainoastaan järjestä uusintaottelu Alehinia vastaan ja lyö vetoa niin paljon kuin mahdollista puolestani; voitat, se on aivan varmaa.
Ilmeisesti Alehin oli samaa mieltä ja varmisti ettei pelannut Capablancaa vastaan ennen peliä Nottinghamin turnauksessa 1936, jolloin Alehin ei enää ollut mestaruuden haltija. Capablanca voitti pelin.[4]
[muokkaa] Pelityyli
Vladimir Kramnikin mukaan Capablanca oli shakissa luonnonlahjakkuus, jolla oli tuntuma harmonisiin siirtoihin. Häntä voitaisiin verrata Mozartiin, jonka musiikissa on samankaltaista luonnollisuutta ja helppoutta. Lahjakkuuden kääntöpuoli oli, että hänen ei tarvinnut tehdä kovin paljon töitä.[5]
[muokkaa] Kirjallisuus
- Kimmo Konsala: Kaksi shakkineroa. J. R. Capablanca, shakkikone, A. A. Aljechin, jumalainen jumalaton: heidän elämänsä ja pelinsä. Karisto, 1991. 951-23-2938-7 (sid.).
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 The chess games of Jose Raul Capablanca Chessgames.com. Viitattu 06.02.2008. (englanniksi)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 HISTORY OF THE WORLD CHESS CHAMPIONSHIP: Lasker vs Capablanca 1921 Chessgames.com. Viitattu 18.02.2008. (englanniksi)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 HISTORY OF THE WORLD CHESS CHAMPIONSHIP: Capablanca vs Alekhine 1927 Chessgames.com. Viitattu 18.02.2008. (englanniksi)
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Graeme Cree: 1927 World Chess Championship Graeme Cree. Viitattu 20.02.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik Interview: From Steinitz to Kasparov 15.05.2005. www.kramnik.com. Viitattu 28.01.2008. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- José Raúl Capablanca Chessgames.com-sivustolla (englanniksi)
|