John Pople

Wikipedia

John Anthony Pople (31. lokakuuta 1925, Burnham-on-Sea – 15. maaliskuuta 2004, Sarasota) oli brittiläinen teoreettinen kemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1998 kvanttikemian malleista. Pople jakoi palkinnon Walter Kohnin kanssa.

Pople opiskeli Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa ja suoritti alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1946. Vuosina 1946-1947 hän työskenteli Bristol Aeroplane Companyn palveluksessa. Sen jälkeen hän palasi Cambridgen yliopistoon ja sai tohtorin arvon matematiikassa vuonna 1951. Vuodesta 1954 Pople toimi Cambridgessa matematiikan lehtorina. 1958 hän siirtyi Lontooseen. Vuonna 1964 Pople muutti Yhdysvaltoihin ja työskenteli Carnegie Mellon -yliopistossa. Vuonna 1993 Pople siirtyi Northwestern-yliopistoon. Pople säilytti Britannian kansalaisuuden, vaikka viettikin lopun elämäänsä Yhdysvalloissa.

Poplen varhaisimmat tutkimukset kohdistuivat veden statiikkaan. Se oli myös hänen tohtorintyön aiheensa. NMR:n varhaisissa vaiheissa hän opiskeli laitteen teoriaa ja oli yksi aihetta käsittelevän kirjan toimittajista.

Poplen päätyö oli laskennalliset molekyyliorbitaaliteoriat. Hän piiorbitaaliteorioista, jotka Rudolph Pariser ja Robert Parr olivat kehittäneet ja jotka nykyään tunnetaan Pariser–Parr–Pople -metodina. Myöhemmin hän kehitti CNDO-metodin (Complete Neglect of Differential Overlap) ja INDO-metodin (Intermediate Neglect of Differential Overlap)

Pople oli Royal Societyn jäsen vuodesta 1961. Vuonna 2003 hänestä tehtiin brittiläisen imperiumin ritarikomentaja