Joensuun puistot
Wikipedia
Joensuun lukuisat puistot luovat kaupungista viihtyisän ja vihreän paikan. Lähes kaikki puistot ovat vilkkaassa käytössä talvellakin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskustan puistot
[muokkaa] Vapaudenpuisto
Vapaudenpuisto (vuoteen 1920 Nelikulmapuisto [1]) on Joensuun "virallinen puisto". Se on aivan ydinkeskustassa: kaupungintalon ja torin välissä ja osaa taidemuseolle johtavaa keskusta-akselia. Puistossa on Vapaudenpatsas (Yrjö Liipola, 1923) ja Antin ahven -suihkulähde (Lauri Leppänen, 1949).
Puistossa ylioppilaat kokoontuvat lakkiaispäivänä päivällä, ja he marssivat sieltä sankarihaudoille. Kaupungin suuri joulukuusi pystytetään joulukuussa Vapaudenpuistoon.
Puiston ainoa rakennus on vuolukivipintainen yleisö-wc (2005).
[muokkaa] Rantapuisto ja Elielinpuisto
Pielisjoen rannalla oleva Rantapuisto alkaa kaupungintalolta, Elielinpuistosta ja jatkuu alajuoksun suuntaan.
Kaupungintalon puistossa Siltakadun puolella on Ryhtipatsas (Uno Aro, 1958).
Puistossa oli 1990-luvulla suosittuja puistokirpputoreja. Kalamarkkinat pidetään Rantapuistossa keväisin ja syksyisin. Rantapuistossa on mukulakivisen Elielinkujan päässä ravintolalaiva Elina ja matkustajasatamassa kesäravintola Tuulaaki.
Sataman Pakkahuone muutettiin vuonna 2007 Esittävän Taiteen Tila ry:n ylläpitämäksi eri taideryhmien harjoittelu- ja esiintymistilaksi [2]. Käsityökeskus muutti tiloista Taitokortteliin 2006.
Joulukuussa 2006 valmistui [3] rantaan ns. promenaadilaituri, yli 200 metriä pitkä puinen kävelylaituri, jossa on yhtä pitkä puupenkki. Puistosta on tarkoitus tehdä viihtyisiä ja monipuolinen virkistys- ja kokoontumispaikka. Sataman lähellä on laattapintainen taideaukio, jonka viereen tuli kesällä 2007 teräspitsinen taideteos, "Välke." (Jukka Niskanen ja Teijo Karhu).
Papinkadun päässä, oikeastaan jo Koivuniemen puistossa on Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968).
[muokkaa] Kanavapuisto
Joen rannan puisto jatkuu kaupungintalolta ylöspäin Kanavapuistona. Puistossa on lasten leikkipaikka ja Maiju Lassilan muistomerkki Kolmijakoinen muusa (Nina Terno, 1973). Konservatorion rakennnus, entinen tyttölyseo ja pääkirjasto, on jugendtyylinen rakennus, jossa on myös goottilaisia vaikutteita (Magnus Schjerfbeck, 1913). Sen takana on ravintola Astoria. Paloaseman edustalla oleva alue on Pötkänniemi, jossa on mattolaituri ja pysäköintialue. Pötkällä oli 1970-luvulle asti suosittu jääkiekkokaukalo. Ennen rautatiesiltaa on ABC-aseman venelaituri.
[muokkaa] Keskuspuisto
Keskuspuisto on pieni, neljänneskorttelin kokoinen alue Pankkitalon ja taidemuseon välissä. Puistossa pidetään kesäisin [1]yhteislauluiltoja. Puistoalue pieneni, kun Pankkitalon pysäköintialuetta laajennettiin 1990-luvulla.
[muokkaa] Ystävyydenpuisto
Ystävyydenpuisto sijaitsee Urheilutalon ja yliopiston välissä, pääkirjaston edustalla. Puistossa on monipuolinen lasten leikkipaikka ja kilometriviitat Joensuun ystävyyskaupunkeihin, mistä puisto on saanut nimensä.
[muokkaa] Jääkäripuisto eli Kolmiopuisto
Rantakadun ja Torikadun alkupäässä sijaitseva kolmikulmainen puisto nimitettiin Jääkäripuistoksi, kun sinne pystytettiin Suomen sodan aikaista Karjalan jääkäriä esittävä Jääkäripatsas (Erkki Eronen, 1998). Lasten leikkipaikka on monipuolinen.
[muokkaa] Ristinpuisto
Ortodoksisen Pyhän Nikolaoksen kirkon takainen puisto on nimeltään Ristinpuisto. Puistossa on iso leikkikenttä, ja talvella puiston mäessä saa pitkät liu'ut. Puisto on ortodoksisen päiväkoti Pääskyn leikkipaikkana. Puistoon aiottiin sijoittaa Karjalaan jääneiden raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistomerkki 1990-luvun alussa, mutta asukkaat vastustivat sitä, koska se olisi pienentänyt vapaassa käytössä olevan puistoalueen pinta-alaa, ja muistomerkki (Herman Joutsen 1990) saikin paikan Rauhanpuistosta hautausmaan vierestä.
[muokkaa] Kirkkopuisto
Luterilaisen kirkon ympärillä oleva puisto ja sen laaja, etelään viettävä nurmikko on kesäisin suosittu piknik-paikka. Vanhat petäjät tarjoavat vilpoisia varjopaikkoja. Puistossa pelataan frisbeetä, petankkia ja jalkapalloa. Talvella puiston rinne on keskustan vilkkain pulkkamäki. Puisto rajoittuu Koivuniemen kenttään. Puistoalue pieneni vuonna 2004, kun Papinkadun laitaan tehtiin kirkon uusi pysäköintialue, josta asukkaat valittivat Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Puistossa on Joensuun seurakunnan ensimmäisen ja toisen väliaikaisen kirkon muistomerkki (Veikko Jalava, 1953).
[muokkaa] Vekarapuisto
Länsikadun varrella, Vesikon edustalla oleva lasten leikkipuisto on Vekarapuisto. Se tunnetaan myös Naskalin puistona, puistossa olevan päiväkerhotalon Naskalin mukaan. Puistoon on rakennettu pieniä kumpareita; puisto valmistui nykymuotoonsa Lasten vuonna 1979.
[muokkaa] Eteläpuisto, Koivuniemi
Eteläkadun eteläpuolella olevassa Hasanniemeen jatkuvassa puistossa on koirien ulkoilupuisto. Puisto rajoittuu Pielisjokeen. Puiston nimenä on myös Koivuniemi, aikaisemmin se oli Rättiniemi. Puistossa pidettiin kesäisin lampaita 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.
[muokkaa] Kanervalan ja Otsolan puistoja
Ilvespuisto sijaitsee Ilveksenkadun ja Länsikadun välissä, Jänönpuisto Otsonkadun varrella. Puistot syntyivät vuoden 1947 asemakaavan myötä.
Vuokonpuistossa Matarakadun ja Vanamokadun välissä on urheilukenttä.
[muokkaa] Rantakylän ja Utran puistoja
Koillispuisto on laaja alue, joka käsittää muun muassa pientaloalueen, urheilukenttiä, koirapuiston ja ulkoilualueen.
Paulapuisto Rantakylän ostoskeskuksen lähellä. Sen lähellä on liikennepuisto Pataluodon ja Latolankadun välissä
Ollilantien puisto.
Kaakkurintien lähileikkipaikka.
Airotien, Kölitien, Kaaritien, Laurinpuistikon, Aaponpuistikon, Timonpuistikon, Huopaajantien, Hankaintien leikkipaikat.
Ahdinpuisto Utran koulun vieressä on puisto, jonka suunnitteluun Utran koulun lapset ovat osallistuneet.
[muokkaa] Niinivaaran, Pentttilän, Hukanhaudan ja Karsikon puistoja
.
.
.
Joen rannalla hotelli Kimmelin takana oleva Sirkkalanpuisto on melko vähän käytetty laaja alue, mm. siksi, että sitä luullaan Kimmelin pihaksi. Kesällä 2006 siellä oli ympäristötaidenäyttely Joen 3. ulottuvuus. Puiston paikalle suunniteltiin 1970-luvulla teatteri- ja konserttitaloa.
Tiaisenpuisto on rajakapteeni Olli Tiaiselle nimetty puisto Tiaisenkadun ja Tikkamäentien kulmauksessa. Puistossa on Olli Tiaisen muistopatsas (Bertel Jung, 1932).
Kirjurinkadun puistossa pidetään alueen asukasjuhlat.
Niinivaaran vesitorninpuistossa Pielisensuun kirkon takana on vanha vesitorni.
Penttilän Mäntylän alueella oleva Aarnialanpuisto tunnetaan komeista hongistaan.
Muita puistoja: Lakkapuistikon ja Vesitorninpuiston lähileikkipaikka. Kissamäen Innanpuisto.
Repokallion metsämäinen virkistysalue on alueen tärkeimpiä lenkkeily- ja hiihtopaikkoja.
[muokkaa] Linnunlahden ja Noljakan puistoja
Kasvitieteellinen puisto on perustettu puulajipuistoksi eli arboretumiksi. Sen keskus on Botania. Puisto ulottuu Linnunniemestä Siilaisenpuron pohjoisrannalle ja rajautuu Heinäpurontien itäpuolisiin korttelialueisiin, kasvitieteellisen puutarhan alueeseen ja Pyhäselkään. Pinta-ala on noin 71 ha.
Siirtolapuutarhan puistossa on leikkipaikka.
Martinpuisto ulottuu Mehtimäeltä Siilaisenpurolle.
[muokkaa] Marjalan puistoja
Marjalassa bunkkerinmuseon alue nimettiin Veteraanipuistoksi vuonna 2003.
Peikkopuistossa on leikkipaikka ja aikuisten puutarhakeinu.
[muokkaa] Koirapuistot
Joensuun koirapuistot ovat muun muassa Koivuniemessä (aidattu 2005), Rantakylän Koillispuistossa (aidattu 2005), Niinivaaranpuistossa (aidattu 2006), Siilaisella ja Penttilässä Villanpuistossa.
