Jalmar Castrén
Wikipedia
Jalmar Castrén (14. joulukuuta 1873 Alatornio — 19. helmikuuta 1946 Helsinki). Hänen vanhempansa olivat rovasti Fredrik Edvard Castrén ja Sofia Elisabet Borg.
Jalmar Castrén kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1891. Hän suoritti insinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa vuonna 1895. Valmistumiensa jälkeen hän toimi Tie- ja vesirakennushallituksen insinöörinä 1899-1901, Polyteknillisen opiston apulaisopettajana 1901-1908, Teknillisen korkeakoulun graafisen statiikan lehtorina 1908-1916, sillanrakennus- ja rakennuskonstruktioiden statiikan professorina 1916 alkaen ja Teknillisen korkeakoulun vararehtorina 1919-1922. Kunnallispolitiikassa hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1913-1917.
Nuorsuomalaisen puolueen edustajana professori Jalmar Castrén valittiin kulkulaitostoimituskunnan päalliköksi ja senaattoriksi Svinhufvudin itsenäisyyssenaattiin 27. marrraskuuta 1917 toimien myös tehtävässä Paasikiven I hallituksessa aina 27. marraskuuta 1918 asti.
Yliopistouran jälkeen Jalmar Castrén nimitettiin Rautatiehallituksen pääjohtajaksi 1. joulukuuta 1922, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1942. Pääjohtajauran aikana hän toimi vielä kerran kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Mantereen hallituksessa 1928-1929.
