Järripeippo

Wikipedia

Järripeippo
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Peipot Fringillidae Suku: Fringilla Laji: montifringilla
Kaksiosainen nimi
Fringilla montifringilla Linnaeus, 1758
Katso myös
Järripeippo Wikispeciesissä   Järripeippo Commonsissa

Järripeippo (Fringilla montifringilla) on peipon itäinen lajipari.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Peipon kokoinen. Pituus 14–16 cm, paino 20–25 g. Paras kenttätuntomerkki on puhtaan valkoinen yläperä. Syksyisen sulkasadon jälkeen koiraan sinimusta pää, kaula ja etuselkä peittyvät harmaanruskeilla höyhenreunoilla. Naaras on hillitympi väriltään kuin koiras talvipuvussaan. Höyhenten kulumisen johdosta koiraan juhlapuku on keväällä upea.

Ääni on käheä ”jäk” tai ruma käheä rääkäisy. Laulu on hyvin vaatimaton ryystävä säe, vähän kuin viherpeipon.

Vanhin suomalainen rengastettu järri on ollut 8 vuotta 1 kuukautta 15 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen, vähintään 14 vuotta 8 kuukautta vanha järri.

[muokkaa] Levinneisyys

Skandinaviasta Itä-Siperiaan. Suomessa pesii keskimäärin 1,7 miljoonaa järriparia, ja se on kaikkein runsaimpia pesimälintujamme. Euroopan pesimäkanta koostuu pääasiassa Pohjoismaiden järreistä, ja niitä on vähintään 5 miljoonaa paria. Venäjällä pesinee kymmeniä miljoonia järripareja.

Järripeippo on muuttolintu, joka syys–lokakuussa muuttaa Keski-Eurooppaan. Kevätmuutto tapahtuu huhti–toukokuussa. Lokakuun alkupuolella tavataan Etelä-Suomen peltovainioilla valtavia järriparvia, joissa voi olla kymmeniä tuhansia lintuja. Talvehtimisseuduilla parvien koko voi kasvaa jopa miljoonaan yksilöön.

Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa, toisinaan runsaammin.

[muokkaa] Elinympäristö

Pohjois-Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja. Etelä-Suomessa harvalukuisempi rehevissä metsissä ja soitten reunamilla, pohjoisempana ei kovin tarkka elinympäristönsä suhteen. Suosii kuitenkin harvapuisempia sekametsiä ja tunturikoivikoita. Voi pesiä myös linnunpöntöissä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä puussa, yleensä koivussa. Munintaa tapahtuu touko–kesäkuussa. Munia on tavallisesti 5–7. Naaras hautoo noin 12 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä pariviikkoisina.

[muokkaa] Ravinto

Hyönteiset, siemenet ja kaura. Käy talvella lintulaudalla syömässä auringonkukansiemeniä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helle, Pekka 1983: Kuusamon ”järripeippopeipoista”. – Lintumies 4.1983 s. 178. LYL.
• Mikkonen, Aarne 1979: Peipon ja järripeipon pesä samassa oksanhaarassa peräkkäisinä vuosina. – Ornis Fennica 56:172.
• Mikkonen, Aarne 1981: Järripeipon kevätmuuttokauden alkamisajankohtaan vaikuttavista tekijöistä Pohjois-Suomessa. – Ornis Fennica 58:77–81.
• Sevola, Pertti 1981: Muuttomatkallaan vedessä lepäävä järripeippo Fringilla montifringilla. – Ornis Fennica 58:91.