Iakob Gogebašvili
Wikipedia
Iakob Gogebašvili (georg. იაკობ გოგებაშვილი, Iak'ob Gogebašvili; 15. lokakuuta 1840 – 1. kesäkuuta 1912) oli georgialainen kouluttaja, lastenkirjailija ja journalisti, jota pidetään modernin tieteellisen pedagogiikan perustajana Georgiassa. Jokainen georgialainen on vuodesta 1880 saakka oppinut lukemaan äidinkieltään hänen laatimansa aapisen, Deda ena (georg. დედა ენა, "äidinkieli") kautta. Muunneltuna sitä käytetään Georgian kouluissa nykyäänkin.[1]
[muokkaa] Elämäkerta
Gogebašvili syntyi Varianin kylässä Gorin lähellä Georgiassa, joka oli silloin osa Venäjän keisarikuntaa. Köyhän perheen isä oli pappi Simon Gogebašvili. Iakob opiskeli Gorin ja Tbilisin seminaareissa ennen siirtymistään Kiovan teologiseen akatemiaan vuonna 1861. Samanaikaisesti hän kävi luonnontieteen luennoilla Kiovan yliopistossa, jossa hän tutustui venäläisten ajattelijoiden, kuten Aleksandr Hertsenin, Vissarion Belinskin ja Nikolai Tšernyševskin poliittisiin ajatuksiin. Toisin kuin moniin hänen aikansa Georgian älymystön jäseniin, häneen kuitenkin vaikutti enemmän kristitty tausta Gorin ja Tbilisin seminaareissa kuin venäläiset radikaalit.[2] Gogebašvili palasi Georgiaan vuonna 1863, ja opetti aritmetiikkaa ja maantiedettä Tbilisin seminaarissa. Seminaarin opiskelijat kävivät hänen asunnossaan, josta tuli nopeasti turvapaikka kielletyille keskusteluille taiteesta ja politiikasta.[3] Sen vuoksi hänet erotettiin Pietarin Pyhän Synodin määräyksestä vuonna 1874.[4]
Erottamisensa jälkeen Gogebašvili jätti vakituisen työn, ja omisti aikansa ja energiansa koulutuksen levittämiseen Georgiassa. Vuonna 1879 hän avusti Seura lukutaidon levittämiseksi georgialaisten keskuudessa -yhdistyksen perustamista. Sen kautta hän kanavoi toimensa, joiden tavoitteina oli vastustaa venäläistämistä erityisesti koululaitoksessa ja yrittää estää georgian kielen rapautuminen – hän vertasi kieltä "kurjaan orpoon, jolta on riistetty kaikki huolenpito ja suojelu".[5] Gogebašvili sai pian vaikutusvaltaa prinssi Ilia Tšavtšavadzea ympäröivän älymystön keskuudessa. Tšavtšavadze johti Georgian kansallisen heräämisen liikettä salamurhaansa saakka vuonna 1907.
Gogebašvilin huomattavin teos, Deda ena, lapsille tarkoitettu johdanto georgian kieleen, julkaistiin alun perin vuonna 1876. Teos siirtyy aakkosista kirjallisiin teksteihin, ja sisältää useita tietosanakirjamaisia sivuja. Kirjasta on otettu sadan vuoden aikana lukemattomia painoksia, ja siitä on tullut malli aapisille paitsi georgian kielellä myös monilla uusilla kirjakielillä Kaukasuksen alueella.[6] Toinen Gogebašvilin merkittävä teos on Bunebis k'ari (georg. ბუნების კარი, "ovi luontoon") vuodelta 1868. Se rakentaa faabeleista ja johdatuksesta luonnontieteisiin pienoiskokoisen lasten tietosanakirjan. Gogebašvili kirjoitti myös useita satuja ja historiallista fiktiota lapsille sekä monia Georgian kulttuuria ja identiteettiä puolustavia lehtiartikkeleita.
[muokkaa] Lähteet
- Lang, David Marshall: A Modern History of Georgia. London: Weidenfeld and Nicolson, 1962.
- Rayfield, Donald: The Literature of Georgia: A History. Routledge, 2000. ISBN 0-7007-1163-5.
- Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation. Indiana University Press, 1994. ISBN 0-253-20915-3.
