Haukat
Wikipedia
| Haukat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Haukat Wikispeciesissä |
Haukat (Accipitridae) on suuri päiväpetolintujen heimo. Siihen kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on "haukka". Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen johtuen räjähdysmäisesti lisääntyneestä molekyylibiologisesta tiedosta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Haukkalinnut ja ihminen
[muokkaa] Haukat
Haukkaa on arvostettu monissa kulttuureissa. Haukkaa on pidetty uljaana, kauniina ja jalona lintuna. Sen näkökykyä ja nopeutta on arvostettu. Haukkojen terävät piirteet, niin nokka, kynnet kuin terävä katsekin, on koettu ihmisen aseistukseen verrattavaksi statussymboliksi. Ihmiseen totutettuja tai kesytettyjä haukkoja on käytetty metsästykseen, ja hyvät metsästyshaukat ovat olleet hyvin kalliita.
Muinaisessa egyptissä ja eräissä muissa kulttuureissa haukka on ollut jopa jumala tai jumalan apuri. Haukkojen mukaan on muun muassa nimetty urheiluseuroja kuten Katajanokan Haukat, Järvenpään Haukat sekä Kiovan Sokol.
[muokkaa] Kotkat
Kotkia on haukkojen tapaan arvostettu, mutta myös pelätty. Kotkia on monissa historiallisissa vaakunoissa.
Kotka on kuvattu keskushahmoksi moneen vaakunaan, mm. Yhdysvaltain, Venäjän ja Saksan.. Kotkia on myös kuitenkin pitkään pidetty myös ihmisen vihollisena. Isona lintuna kotka on ollut uhka jopa lampaan ja vuohen kokoisille kotieläimille.
Kotka on monien, varsinkin pohjoisten kansojen mytologiassa ollut ukkoslintu, taivaan jumaluus tai sen avustaja. Suomessa kotkat ovat olleet tärkeässä asemassa kalevalaisessa runoudessa, jossa esiintyvä kotka on usein ollut jättiläismäinen kokko eli vaakalintu.
Kotkia on kuitenkin myös vainottu. Kristinuskon tulon jälkeen on väitetty toisinaan pakanajumalien ja hiisien muuttuneen pedoiksi, myös kotkiksi. Vesilahdella kerrotaan pakanajumalan muuttuneen isoksi kotkaksi, joka asettui jättiläismäisen puun, Kaltaan kuusen latvaan. Puu oli niin suuri, että sitä kuvattiin satalatvaiseksi. Sen rungon kolossa mahtui yöpymään paimen lampaineen. Lähistölle haluttiin rakentaa kirkko, joten "paholaisen" asuttama kuusi kaadettiin. Työhön kerrotaan tarvitun 8 päivää ja 8 tai 12 haarniskoitua, papin siunaamaa miestä, joista osa joutui toimimaan syöttinä samalla, kun toiset hakkasivat puuta.
Vielä 1900-luvulla Suomen suurimpia kotkia, merikotkia on vainottu yleisesti. Nykyisin merikotka on harvinainen ja rauhoitettu, mutta edelleen Ahvenanmaalla niitä ammutaan luvatta, tai niiden pesiä hävitetään lähes joka vuosi.
[muokkaa] Suvut
|
|
|
