Hans Gutzeit
Wikipedia
Hans Gutzeit (1836 - 1919) oli puutavaraliikemiehen poika, joka on jäänyt Suomen historiaan Kotkassa sijainneen Norjan sahan ja Enso-Gutzeit Oy:n alullepanijana. Hans Gutzeitin mukana Suomeen jäi norjalaisia siirtolaisia, jotka ovat monella saralla vaikuttaneet maan historiassa.
Hans Gutzeit säilyi ainoana viisilapsisesta perheestä hengissä, koska meni jo nuorena merille. Muut sortuivat keuhkotautiin.
Gutzeit peri isänsä perustaman sahayrityksen W. Gutzeit & Co:n Fredrikstadissa, Norjassa vuonna 1869. Samoihin aikoihin sikäläinen puuraaka-aineen hinta alkoi nousta nopeasti ja järeistä tukeista oli ankara pula. Sahayrittäjien kilpailu koveni. Hans Gutzeit alkoi tähyillä itään.
Hans Gutzeit vieraili Suomessa ja pani merkille maan valtavan metsäpotentiaalin. Gutzeit löysi yhteistyökumppanin jo aikaisemmin Suomeen saapuneesta norjalaisesta puutavarayrittäjästä, Lars Bredesenistä. Samalla, kun Gutzeit suunnitteli sahauksen aloittamista Kotkansaaressa, Bredesen osteli hakkuusopimuksia. Kun paperisota oli selvitetty Gutzeit myi Norjassa sijainneet tuotantolaitoksensa, lastasi tarvitsemansa koneet "Amazon" -nimiseen parkkilaivaan ja purjehti Kotkaan toukokuussa 1872. Kotka oli hyvä valinta sahan paikaksi. Se sijaitsi rannikolla, joten valmiit tuotteet oli helppo laivata vientimarkkinoille ja Kymijokea pitkin raakapuuta oli kätevästi uitettavissa pitkienkin matkojen päästä.
Hans Gutzeitin mukana Suomeen saapui lähes sata norjalaista saha- ja rakennusalan ammattilaista perheineen, mikä vilkastutti saaren jo ennestäänkin värikästä elämää. Muutkin yrittäjät olivat havainneet Kotkan mahdollisuudet. Osa norjalaisista palasi aikoinaan takaisin, mutta osa jäi Suomeen rikastuttamaan maan kulttuuria. Muun muassa presidentti Ahtisaaren suku polveutuu norjasta tulleesta Olaus Adolf Jakobsenista. W. Gutzeit & Co. yhtiön kautta Suomeen on asettunut myös myöhemmin norjalaisia kuten yhtiön myöhempi johtaja Alexander Gullichsen ja lukuisia muita työntekijöitä.
Norjalaisten saavuttua aivan ensimmäiseksi rakennettiin asunnot, norjalaistyyliset luhtitalot, ns. Kotkan pytingit, jotka ovat yhä jäljellä. Saha pystytettiin nopeasti. Perustajiensa mukaan Norjan sahaksi ristityn laitoksen harjannostajaiset olivat 15. elokuuta 1872. Suomen suurin ja nykyaikaisin höyrysaha vihittiin käyttöön juhlallisin menoin saman vuoden marraskuussa. W. Gutzeit & Co. saattoi aloittaa tuotannon. Sahan kapasiteetiksi arvioidaan noin 70 000 kuutiometriä vuodessa.
Norjan saha käynnistyi sopivasti Saksan ja Ranskan vuonna 1871 käymän sodan jälkeisen jälleenrakennuksen aiheuttamaan korkeasuhdanteeseen. Hans Gutzetin suurimpana ongelmana oli puutavaran hankinta. Suomen senaatti suhtautui kielteisesti ulkomaalaisten maanomistukseeen. Vuosikymmenen aikana Kymijoen vesistön talonpojat vaurastuvat puunostajien kilpaillessa hakkuuoikeuksista.
Yhtiön organisointia leimasi improvisointi. Hans Gutzeit johti toimintaa osaksi Fredrikstadista, Norjasta, osaksi Suomesta käsin. Gutzeit matkusti paljon Suomen ja Norjan välillä sekä Manner-Euroopassa ja Britanniassa.
Vuosikymmenen lopulla suhdanne kääntyi kuitenkin lamaksi. Vientihinnat romahtiva. Gutzeitille, jolla oli omia suurellisia yksityisiä liiketoimia, lama merkitsi henkilökohtaista vararikkoa. Vuonna 1880 hänen oli luovuttava Norjan sahan isännöitsijän tehtävistä. Gutzeitin tilalle tuli hänen serkkunsa Christian Holst, joka jäi Suomeen ja otti myöhemmin maan kansalaisuuden. Gutzeit siirtyi Pariisiin ja hankki elantonsa puutavara-agenttina.
W. Gutzeit & Co. oli sitonut huomattavia pääomia metsiin, puutavaraostoihin ja laitoksiin. Sijoitettu pääoma ei riittänyt ja pääomajärjestelyjen jälkeen pääosakkaaksi Hans Gutzeitin tilalle tuli tukkukauppa Ludwigsen & Schjelderup Kristianiasta (nyk. Oslo).
Myöhemmin W. Gutzeit & Co:sta kehittyi Suomen suurin metsäyhtiö, Enso-Gutzeit Oy. Norjalaiset omistajat myivät osuutensa juuri itsenäistyneelle Suomen valtiolle vuonna 1918. Enso-Gutzeit fuusioitiin ruotsalaisen Stora Kopparberg Bergslags Ab:n kanssa vuonna 1998 Stora Enso Oyj:ksi.
Vanhuudenpäivät Hans Gutzeit vietti lähellä Osloa seuraten kiinnostuneena - osin ylpeyttäkin tuntien - nimeään kantavan yrityksen toimintaa. Hans Gutzeit kuoli vuonna 1919.
