Gondoli
Wikipedia
Gondoli on kapea ja pitkänomainen tasapohjainen vene, joissa on korkea perä ja keula. Venettä melotaan yhdellä pitkällä melalla. Gondolin ohjaajaa kutsutaan gondolieeriksi.
Gondoleita käytetään lähes yksinomaan Venetsian kanaaleissa liikuttaessa. Se on kevytrakenteinen ja nopealiikkeinen.
Gondolin keulaan on tyypillisesti kaiverrettu kuusi sakaraa ja niiden yläpuolelle toiselta laidalta suora, toiselta kaareva huippu. Huipun muoto kuvaa Venetsian hallitsijan eli dogen päähinettä. Kuusi sakaraa taas symboloivat Venetsian kuutta kaupunginosaa, jotka ovat San Marco, Dorsoduro, San Polo, Cannaregio, Castello ja Santa Croce.
Gondoli mainitaan ensi kerran 1094 nimellä gondulam. Nimen gondoli (ital. gondola) täsmällistä alkuperää ei tiedetä. Gondolit olivat alkujaan mustiksi tervattuja, mutta alettiin valmistaa värikkäitä gondoleita. 1500-luvulla muut kuin mustat gondolit kiellettiin lailla. Gondolien kehitys jatkui 1800-luvun lopulle asti, milloin moottoriveneet alkoivat vallata gondolailta alaa vesikulkuneuvoina. 1700-luvulla oli muutama tuhan gondolia yhtä aikaa käytössä, nykyään muutama sata. Perinteisesti gondoli valmistetaan 8:sta eri puulajista ja 280 osasta.
