Galvaaninen erotus

Wikipedia

Galvaaninen erotus tarkoittaa sähkötekniikassa sähköisen järjestelmän kahden osan välillä olevaa eristystä, mikä estää varauksenkuljettajien siirtymisen osien välillä. Toisin sanoen näiden osien välillä ei kulje tasavirtaa. Osien välillä voi silti siirtyä sähköenergiaa tai informaatiota kapasitanssin, induktanssin, sähkömagneettisen kentän tai sähkömekaniikan välityksellä.

Galvaanisella eristyksellä on suuri merkitys sähköturvallisuudessa ja mittaustekniikassa sekä korroosionestossa koska se estää tasavirran kulun eri potentiaalissa olevien virtapiirien välillä ja rajoittaa ei-toivottujen tasavirtojen kiertoa järjestelmässä.

Muuntaja erottaa ensiön ja toision galvaanisesti toisistaan koska muuntajan ensiö- ja toisiopuolet kytkeytyvät toisiinsa keskinäisinduktanssin välityksellä. Ensiökäämin läpi lulkeva vaihtovirta synnyttää keskinäisinduktanssin vuoksi myös toisioon sähkövirran mutta tasavirta ei siirry ensiön ja toision välillä. Siksi muuntajaa käytetään jännitteen muuntamisen ohella erottamaan eri potentiaalissa olevia järjestelmän osia toisistaan.

Optoisolaattoria voidaan käyttää signaalin siirtoon toisistaan galvaanisesti eristetyn suurjännitepiirin ja heikkovirtapiirin välillä. Optoisolaattori on usein hohtodiodin eli LEDin ja valotransistorin yhdistelmä. Ensiöpuolen LEDin emittoima valo saa toisiopuolelle kytketyn valotransistorin johtamaan sähkövirtaa.

Rele on sähkömekaaninen kytkin, jonka avulla heikkovirtasignaalilla voidaan ohjata suuria virtoja niin, että ohjaavan ja ohjattavan piirin välillä ei ole galvaanista kytkentää.

Elektroniikassa kondensaattoria käytetään usein katkaisemaan tasavirta signaalitiellä mutta yksi kondensaattori ei erota virtapiirin osia toisistaan galvaanisesti vaan virtapiirin osien välille jää galvaaninen yhteys yhteisen nollapotentiaalin tai käyttöjännitteen kautta.