Gallushappo
Wikipedia
| Gallushappo | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 149-91-7 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H6O5 |
| Moolimassa | 170.1 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoisia kiteistä |
| Sulamispiste | 210 °C (483 K) |
| Kiehumispiste | - |
| Tiheys | 1,7 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 1,1 g/100 ml (20 °C) |
Gallushappo on fenoliyhdiste, jonka bentseenirenkaaseen on liittynyt kolme OH-ryhmää ja yksi COOH-ryhmä. Se on luonnon parkkiaineiden, tanniinien rakenneosa. Aine on palavaa normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, valkoisia, hygroskooppisia (itseensä kosteutta imeviä) kiteitä. Sen kemiallinen kaava on C7H6O5 ja rakennekaava C6H2(OH)3COOH. Gallushaposta käytetään myös nimitystä 3,4,5-trihydroksibentsoehappo.
Gallushapon moolimassa on 170,1 g/mol, sulamispiste 210 °C, härmistymislämpötila 210 °C, tiheys 1,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 149-91-7. Aine liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,1 g/100 ml. Edellä esitetyt tiedot kuuluvat gallushapon anhydridille eli vedettämälle muodolle. Gallushapolla on myös monohydraatti eli C7H6O5· H2O, jonka moolimassa on 188,14 g/mol, sulamispiste 251 °C ja CAS-numero 5995-86-8. Gallushapon monohydraattia liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,5 g/100 ml.
Gallushappoa esiintyy useissa kasveissa ja sitä on esimerkiksi teessä ja punaviinissä.
Gallushappoa kuumentamalla voidaan valmistaa pyrogallushappoa eli pyrogallolia (C6H6O3).
Gallushappo muodostaa Fe(III)-ionien kanssa sinimustia kompleksiyhdisteitä, joita on käytetty musteissa.
Gallushapon suoloja ja estereitä kutsutaan gallaateiksi. Gallaatteja on esimerkiksi elintarvikkeiden hapettumisenestoaineina käytetyt E 310 propyyligallaatti, E 311 oktyyligallaatti ja E 312 dodekyyligallaatti.
