Fregatti Hämeenmaa
Wikipedia
Saattaja Hämeenmaa | |
Aluksen laji | Saattaja |
Rakennustelakka | Pribaltiskij sudostroitelnyj zavod "Jantar" |
Rakennusnumero | 115 |
Kölinlasku | 27.8 1953 |
Vesillelasku | 6.6 1954 |
Valmistunut | 9.12 1954 |
Luovutus | 1.12 1954 |
Suurin pituus | 90,00 m |
Suurin leveys | 10,00 m |
Suurin syväys | 2,70 m |
Uppouma | 950 t |
Pääkoneet | 2 höyryturbiinia |
Akseliteho | 2 x 12 500 hv |
Nopeus | 28 solmua |
Miehistö | 150 |
Saattaja Hämeenmaa (kansainväliseltä luokitukseltaan fregatti) oli Suomen Merivoimissa vuosina 1964-1987 palvellut alus.
[muokkaa] Hankinta
1960-luvun alkupuolella merivoimilla oli Matti Kurjen hankinnasta huolimatta edelleen tarve suurille tykistöaluksille. Tätä puutetta korvaamaan päätettiin vuonna 1962 Neuvostoliiton kanssa tehdyn ns. tavaraluottosopimuksen puitteissa hankkia kaksi käytettyä Riga-luokan fregattia. Hankintasopimus sisälsi lisäksi alusten peruskorjauksen, ja suomalaisen kantahenkilökunnan tyyppikoulutuksen Neuvostoliitossa.
Hankinta toteutui vuonna 1964. Miehistön koulutus järjestettiin Tallinnassa ja lipunvaihdon yhteydessä alukset saivat nimet Uusimaa ja Hämeenmaa. Alukset olivat tietyssä mielessä ainutlaatuisia Suomen laivastossa - vain niissä oli pääkoneina höyryturbiinit. Alukset olivat hyvin saman näköisiä: pieni ulkoinen ero oli mm. merivalvontatutkan vastapaino, joka Hämeenmaassa oli suorakulmainen ja Uusimaassa pyöreäkulmainen.
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Hämeenmaa muodosti yhdessä sisarlaivansa Uusimaan kanssa Saattajalaivueen. Operatiivisissa harjoituksissa alusten varmistustehtävissä toimivat usein Nuoli-luokan moottoritykkiveneet. Osastolle tehtyjen operaatioanalyyttisten tutkimuksien perusteella parannettiin saattajien ilmatorjuntakykyä asentamalla niiden keulaan vuonna 1971 30 mm. kaksoistykki.
Kun tykkiveneet Karjala ja Turunmaa valmistuivat 1960-luvun lopussa, eivät merivoimien rauhanaikaiset henkilöstö- ja kouluttajaresurssit enää riittäneet molempien saattajien miehittämiseen samanaikaisesti. Alukset olivatkin kulussa 1970-luvun vuorovuosin vuoteen 1979 asti. Tällöin miinalaiva Pohjanmaan valmistumisen myötä siirrettiin saattajista Uusimaa reservialukseksi, ja Hämeenmaahan tehtiin laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä alus muutettiin miinalaivaksi. Alus oli merivoimien riveissä vielä vuoteen 1985 saakka, jolloin se myytiin ja romutettiin Haminassa seuraavana vuonna.
[muokkaa] Lähteet
Visa Auvinen: Leijonalippu Merellä, s. 41. Lieto: Etelä-Suomen kustannus Oy., 1980.