Keskustelu:Fortum

Wikipedia

[muokkaa] Tornitalot epäsuosittuja Espoossa

Käyttäjä:ML ja Käyttäjä:Riisipuuro poistitte tekstini: Fortumin pääkonttori on pääkaupunkiseudun neljänneksi korkein. Se on 84 metriä korkea ja merkittävästi korkeampi kuin Helsingin stadionin torni (72 metriä). Torni on meren rannalla ja ensivaikutelma saavuttaessa Espooseen, Tapiolaan ja Otaniemeen. 68 % pääkaupunkiseudun ja Espoon asukkaista vastustaa korkeita rakennuksia pääkaupunkiseudulla.^[1]

Laitoin viitteen lähteeseen, josta selviää että tutkimus oli tornitaloista ja pilvenpiirtäjistä yleensä. Poistoperuste ei ole riittävä. Puolueettomuus ja Wikipedia:Neutraali näkökulma edellyttävät tiedon palautusta. Tieto on tarkistettavissa ja siitä mainitaan kenen mielipiteestä on kyse. Koska kyseessä on neljänneksi korkein torni, maininta pääkaupunkiseudun ja Espoon enemmistön mielipiteestä on artikkelissa merkittävä tieto. Watti 30. tammikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Tutkimuksessa kyseltiin uusien tornitalojen rakentamisesta. Fortumin pääkonttori valmistui vuonna 1978, kysely ei siis liity millään muotoa tähän artikkeliin. -- Piisamson 30. tammikuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Gallup liittyi asuntorakentamiseen, ei millään tavalla Fortumin torniin. Gallupissa 6/2007 esitetty kysymys kuului "Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat vuodesta toiseen kovaan tahtiin, koska ei ole tarpeeksi tontteja eikä voida rakentaa riittävästi. Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä?" [1] Idea on ollut tehdä juttu korkeista asuinrakennuksista: gallupin alakertajuttu on iso juttu 26-kerroksisesta Cirrus-asuintalosta[2]. Antamassasi juttulinkissä[3] ei mainita yhtäkään toimistorakennusta: esimerkkeinä käytetään ainoastaan asuinrakennuksia. Sitä paitsi: kuten huomaat, kysymys kuului "nykyistä korkeampia". Fortumin tornikin on niitä nykyisiä. (HS Arkiston linkit ovat maksullisia, löytyvät myös 16.7.2007 paperihesarista sivu A 10). --Riisipuuro 30. tammikuuta 2008 kello 19.52 (UTC)--

Lähteen teksti alkaa: Enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa tornitalojen tai pilvenpiirtäjien rakentamista. Nykyistä korkeammalle kohoavaa kaupunkisiluettia kaipaa alle kolmannes. Gallupkysymys ei mielestäni rajannut käyttötarkoitusta: Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä? Kysymyksen johdanto oli toteamus, johon vastaaja ei voi ottaa kantaa. Asunto- ja toimistorakennusten merkitys kaupunkikuvaan on mielestäni sama, siten että henkilöt jotka eivät halua asuntotorneja tuskin haluavat toimistotornejakaan. Artikkelin mukaan Keilaniemessä Koneen pääkonttori on kuudenneksi korkein 73 m.

Keilaniemeen suunniteltu K9 on 96 m. Lisäksi SRV Yhtiöt on hakenut rakennusoikeutta Tapiolan ja Keilaniemen väliin neljälle 27-28-kerroksiselle pilvenpiirtäjälle Koneen ja Fortumin tornien taakse Karhusaarentien ja Keilaniementien väliin.^[2] Talojen pysäköintilaitos suunnitellaan talojen alle. Rakentaminen voisi alkaa 2012.^[3] Tämän perusteella tieto on hyvin ajankohtainen. Mielipidetiedustelu osoitti, että asialla on laajaa yleistä mielenkiintoa.Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.47 (UTC)

Aihe tornitaloista yleensä pääkaupunkiseudull voi liittyä kenties johonkin kaavoitusta koskevaan artikkeeliin. Mutta assosiaatio yritykseen on sangen etäinen. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

[muokkaa] Korjattava/painotus -malline

Peltimikko, lisäsit Korjaus mallinteen artikkeliin lisäämieni tietojen jälkeen.[4] . Perustelusi olivat + Korjattava/painotus | viimeaikaiset tapahtumat, popularisointi ja mielipidekyselyt hallitsevina ja Asiallinen sisältö yrityksestä vähäistä suhteessa viime aikojen tapahtumiin. "Ilmoitustaulu" -ilmiö. Pyydän tarkemmat perustelut mallinteelle. Koen että lisäykseni korjasivat joitain aukkoja artikkelissa: Omistukset Suomi, Ruotsi, Venäjä, EON-kauppa, kilpailuvirastonpäätös, keskittyminen: [5][6]. Tämä tieto on mielestäni merkittävää, eikä ole popularisointia. Mielestäni malline oli tarpeeton, koska: korjattava painotus –mallinteen voisi näillä kriteereillä laittaa miltei jokaiseen aloitettuun yritysartikkeliin. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Tynkämalline olisi soveltuvampi. Galluptietoja oli vain yksi, lyhyt ja sekin merkittävä. Mielestäni artikkeli ei ole popularisoitu. Pyydän perustelemaan mallinteen lisäyksen. Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.25 (UTC)

WP:n kirjoittamisen perusidea olisi se, että artikkelieta ei koosteta hetkellisestä lööppimateriaalista, vaan katsotaan painottuneesti suuria kokonaisuuksia ja koko toimintahistoriaa. Jos jostakin muusta yritysartikkelista löytyy painotus vain joihinkin yksittäisiin viimeaikaisiin tapauksiin, niihinkin on syytä merkitä toive artikkelin laaja-alaistamisesta. Muuten suurimpien yritysten (sanotaan vaikka Suomen top 50) lyhyisiin (vain ruudunmittaisiin) artikkeleihin sopii tynkä-malline. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 15.05 (UTC)

[muokkaa] Maksullinen linkki

Artikkelissa viitataan Helsingin Sanomien maksullisiin palveluihin. WP:EI: Wikipedia ei ole mainospaikka. Siksi maksullinen linkki lehden arkistoversioon pitäisi mielestäni poistaa. Helsingin Sanomien artikkeleita voi tarkistaa ilmaiseksi ainakin joissakin kirjastoissa lehtinä, atk-versioina ja/tai mikrofilmattuna. Watti 28. maaliskuuta 2008 kello 12.34 (UTC)

Asiasta on keskusteltu ainakin puolisen vuotta sitten Kahvihuoneessa. Keskustelussa syntyi ilmeinen konsensus siitä, että ko. maksulliset linkit ovat lähteenä hyväksyttäviä. Olisikin outoa rajoittaa lukijan nopeaa tiedon tarkistusmahdollisuutta, olkoonkin että se on maksullinen (kuten lähteet yleensä ovat). Lisäkeskustelua voinee kukin halutessaan herätellä Kahvihuoneessa. Terv. --Riisipuuro 28. maaliskuuta 2008 kello 13.03 (UTC)--

Lähteeksi voinee pistää molemmat (maksullinen ja lehden ilmainen arkistoversio), jos vaan on tiedossa lähteet. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 14.58 (UTC)

Hyvä, että aiheesta on keskustelu aiemminkin. Jos yhteisö on antanut Helsingin Sanomille mainosoikeudet, siitä pitäisi mielestäni tehdä taloudellinen sopimus. Mielestäni asia olisi syytä myös reilusti mainita: Mainostaminen on kielletty, jollei yrityksellä ole mainossopimusta. Tällä hetkellä mainossopimus on seuraavilla yrityksillä: X, Y ja Z (luettelo). Muutkin nettisivut keräävät rahaa mainoksista, joten mielestäni ilmaisille mainosoikeuksille ei ole perusteita. Jimmy Wales:n kanssa voisi neuvotella siitä, peritäänkö maksu per mainoslinkki&aika vai per todennettu asiakasmäärä. Koska mainosoikeuksien myöntäminen tekisi mielestäni Wikipediasta kaupallisen tuotteen, vapaaehtoisten kirjoittajien määrä mielestäni todennäköisesti vähenisi. Siksi mielestäni olisi tärkeää, että Helsingin Sanomille mielestäni salaa myönnetty mainoslupa peruttaisiin. Maksulliset tuotteet ovat mielestäni saatavissa, vaikkei niitä Wikipediassa mainostettaisikaan. Mielestäni mielipiteeni ei hyökkää yrityksiä vastaan, sillä se on Wikipedian käytäntöihin ja etuihin perustuva mielipide. Nykyisten käytäntöjen mukaan mainostaminen on kiellettyä. Mikäli käytäntöä ei muuteta, mainos on mielestäni poistettava.Watti 14. huhtikuuta 2008 kello 15.53 (UTC)

Keskustelu laajemmin tästä aiheesta kuuluu esim. kahvihuoneelle (käytäntöosioon). Yksittäisenä mainintana jonkin artikkelin kohdalla tällainen ei aiheuta mitään toimenpiteitä eikä keskustelu asiasta itse asiassa edes kuulu tänne. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Keskustelua käyty yleisesti täällä: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Maksullinen arkisto lähteenä --Aulis Eskola 22. toukokuuta 2008 kello 11.53 (UTC)

Kun lähteenä on Helsingin Sanomat, kannattaa käyttää {{Lehtiviite}}-mallinetta, johon voi lisäparametriksi laittaa maksullisen nettiversion linkin. Fyysiset Hesarit löytynevät ilmaiseksi lähes jokaisesta kirjastosta. -- Piisamson 14. huhtikuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Yhteisö ei ole antanut Hesarille mainosoikeuksia. Pyytäisin Wattia käymään läpi yllä annetun linkin keskustelun. --Riisipuuro 14. huhtikuuta 2008 kello 17.24 (UTC)--