Ferriitti

Wikipedia

rauta seosten faaseja
Austeniitti (γ-rauta; pkk-hila) Bainiitti Martensiitti Sementiitti (rautakarbidi; Fe₃C) α-ferriitti syntyy austeniitista ( tkk-hila) δ-ferriitti jähmettyy sulasta ( tkk-hila) Perliitti (eutektikumi α + Fe₃C)
Terästyyppejä
Hiiliteräs (max 2.1% hiiltä) Ruostumaton teräs (sis. kromia vähintään 10,5%) HSLA-teräs (korkea lujuus, niukka seostus) Työkaluteräkset (suuri lujuus; karkaistuja)
Muut rautapohjaiset seokset
Valurauta (>2.1% hiiltä) Kankirauta (alh. hiilipitoisuus)

Tämä artikkeli käsittelee metallurgiaa. Ferriittimagneetti, katso keraaminen magneetti.

Rauta-hiili faasipiirros, josta nähdään olosuhteet, joissa ferriitti (α) on stabiilia.

Ferriitti (α-Fe) on raudan ja rautavaltaisten metalliseosten kiderakenne (tilakeskinen kuutio) tai mikrorakenteen faasi. Ferriitillä on suuri magneettinen permeabiliteetti, mikä sallii sen varastoida tiheämmän magneettikentän kuin pelkkä rauta. Teräksessä ja valuraudassa ferriitti antaa magneettiset ominaisuudet.

Ferriittiä voidaan pitää puhtaana rautana (lujuus = 280N/mm²). Ferriitti voidaan määritellä kiinteäksi 'tilakeskinen kuutio'- kiderakenteessa olevaksi rautaliuokseksi, joka sisältää korkeintaan 0,03% hiiltä 723^oC lämmössä ja 0,006% hiiltä huoneen lämmössä.

Useimmat pehmeät teräkset (max 0,2% hiiltä) muodostuvat pääosin ferriittistä ja hiilimäärän lisääntyessä rakenne muuttuu perliitiksi (ferriitin hienolamellinen muoto) ja sementiitiksi. Koska bainiitti (kaaviossa esitetty nimellä "ledeburite") ja perliitti sisältävät jonkin verran ferriittiä, kaikki teräs-hiiliseokset sisältävät jonkin verran ferriittiä huoneenlämmössä.