Ernst Udet
Wikipedia
Ernst Udet (26. huhtikuuta 1896 Frankfurt am Main – 17. marraskuuta 1941 Berliini) oli saksalainen kenraalieversti (19. heinäkuuta 1940).
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Aikamuoto |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] 1896–1913
Ernst Udetin isä Adolf Udet oli ammatiltaan insinööri ja hänen äitinsä oli nimeltään Paula Udet. Pian Ernstin syntymän jälkeen perhe muutti Frankfurtista Müncheniin. Ernst innostui ilmailusta käydessään eräässä ilmailunäyttelyssä ja yhdessä tovereidensa kanssa perustivat klubin nimeltään ”Aero-Club München”. Klubin toiminta keskittyi lentokoneiden pienoismallien rakentamiseen. Suurien ponnistusten jälkeen Ernst saa suoritetuksi keskiasteen tutkinnon. Hänen isänsä palkitsee hänet tämän ansiosta uudella moottoripyörällä.
[muokkaa] 1914–1918
Elokuussa 1914, ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen, hän ilmoittautuu vapaaehtoisena palvelukseen. Ernst todetaan aluksi liian pienikokoiseksi, mutta oman moottoripyörän omistajana hänet lopulta päästetään moottoripyörälähetiksi länsirintamalle. Maavoimat kuitenkin irtisanovat sopimukset vapaaehtoisten moottoripyörälähettien kanssa. Udet kouluttautuu eräässä yksityisessä müncheniläisessa lentokoulussa lentäjäksi omalla kustannuksellaan. Kesäkuussa 1915 Udet palaa palvelukseen lentäjänä. Maaliskuussa 1916 hän saavuttaa kersanttina (Vizefeldwebel) ensimmäisen ilmavoittonsa, minkä vuoksi hänelle myönnetään 1. luokan rautaristi. Manfred Freiherr von Richthofen kutsuu Udetin huhtikuussa 1918 hävittäjälentueeseensa. Menestyksesta ilmasodassa Udet palkitaan korkealla Pour le Mérite -kunniamerkillä. ”Punaisen paronin” kuoltua Udet ottaa tilapäisesti hänen paikkansa komentajana. Vastoin hänen toiveitaan hävittäjälentueen uudeksi komentajaksi nimitetään Hermann Göring.
[muokkaa] 1919–1931
Udet siirtyy reserviin sotilasarvonaan yliluutnantti (Oberleutnant der Reserve). 62 ilmavoitollaan Udet on menestyksekkäin ensimmäisen maailmansodan eloonjäänyt saksalainen hävittäjälentäjä. Udet saavuttaa Saksan kansan keskuudessa lentäjäsankarin maineen. Udet menee samana vuonna naimisiin Lo Zinkin kanssa.
1920-luvun vaihteessa Udet ansaitsee elantonsa lentonäytöksissä, jotka Versailles'in rauhansopimuksen mukaan oli hyvin rajoitettuja. Lokakuussa 1922 Udet perustaa Müncheniin lentokoneita valmistavan yrityksen nimeltä ”Udet-Flugzeugbau”, huolimatta siitä, että lentokoneiden valmistus oli rauhansopimuksen nojalla kielletty Saksassa. Yritys kehitti lentokoneita armeijan (Reichswehr) salaisella tuella. Vuonna 1923 Udet eroaa vaimostaan. Suuresti velkaantunut yritys saa vihdoinkin taloudellista menestystä U12 ”Flamingo” -lentokonetyypillä, josta tulee tehtaan suosituin malli. Udet kyllästyy lentokonerakennukseen ja eroaa firmasta. Hän alkaa tehdä taitolentonäytöksiä ”Flamingo”-koneellaan. Hänen lentoshownsa uskaliaine temppuineen saa kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisökseen, ja näytöksistä tulee kassamagneetteja. Udet saavuttaa kansainvälistä kuuluisuutta. Lentotaitojensa, hillitömän yksityiselämän ja alkoholipitoisten juhlien seurauksena Udetista tulee Weimarin tasavallan värikkäimpiä persoonia. Vaikka Udet ansaitsi hyvin lentonäytöksillään, hänen elämäntyylinsä piti hänet velkaantuneena.
Udet esiintyi useissa vuoristoon ja jäätiköille sijoittuneissa elokuvissa. Näitä olivat esimerkiksi Die weisse Hölle von Piz Palü (1929), Stürme über dem Mont Blanc (1930) ja SOS Eisberg (1933). Hän näytteli yleensä hullunrohkeaa lentäjää. Elokuvista tulee menestyksiä.Udet onnistuu saamaan nykyisen Tansanian alueella loistavia eläinkuvia seikkailuelokuvaan Fremde Vögel über Afrika. Yhdysvalloissa käydessään Udet ihastuu Curtiss Hawk lentokoneeseen, jossa on hyvät syöksyominaisuudet. Kone on kuitenkin Udetille aivan liian kallis hankittavaksi.
[muokkaa] 1933–1941
Udet, joka omasta mielestään on täysin epäpoliittinen, suhtautuu kansallissosialistien valtaannousuun välinpitämättömästi. Kansallissosialistit ovat kuitenkin kiinnostuneita korkein kunniamerkein palkitusta sotasankarista ja taitolentäjästä. Göring värvää hänet riveihinsä ja Udet liittyy 1. toukokuuta 1933 kansallissosialistiseen puolueeseen (NSDAP). Valtakunnan ilmailuministerinä Göring hankkii Udetille kaksi kappaletta Curtiss Hawk koneita. Uusilla koneillaan Udet kiertää puoleen kokouksia ja levittää kansallissosialistista propagandaa. Vuonna 1935 Udet esiintyy viimeisessä elokuvassaan Wunder des Fliegens. 1. kesäkuuta 1935 Udet liittyy uudelleen perustettuihin ilmavoimiin (Luftwaffe) everstinä (Oberst), jossa hän lopulta etenee kenraalieverstiksi (Generaloberst). Samana vuonna julkaistaan hänen omaelämäkerta Mein Fliegerleben. 1936 Udetista tulee hävittäjä- ja syöksypommittajalentäjien tarkastaja. Kesäkuussa Göring nimittää hänet teknillisen toimiston päälliköksi. Tässä toimessa Udet on vastuussa Luftwaffen teknisestä kehityksestä ja tuotannosta.
Vuonna 1938 Udet rikkoo maailmanennätyksen lentämällä Heinkel He 100 -koneella 634,32 km/h. 1. helmikuuta Göring nimittää Udetin ”Generalluftzeugmeisteriksi”. Udet palkitaan rautaristin ritariristillä lännen sotaretken johdosta. Udet oli ajanut tehokkaasti syöksypommittajien (Ju 87, Stuka) kehittämistä ja tuotantoa. Stukat osoittautuivat menestyksekkäiksi jo Puolan valtauksessa. Luftwaffe häviää taistelun Englannista, ja Göring sekä Hitler vierittävät syyn Udetin niskoille, koska hän oli jarruttanut pitkän matkan pommittajien tuotantoa. Udet turvautuu yhä useammin alkoholiin ja hänen fyysinen ja psyykkinen terveys heikentyy. Syntipukiksi saatiin jälleen Udet, kun Luftwaffe epäonnistui sodan Neuvostoliittoa vastaan alettua . 17. marraskuuta 1941 Udet tekee itsemurhan. Kansallissosialistinen hallinto kertoo Udetin menehtyneen lento-onnettomuudessa.
[muokkaa] Ylennykset
- 21.09.1915 Gefreiter der Reserve
- 28.11.1915 Unteroffizier der Reserve
- 13.03.1916 Vizefeldwebel der Reserve
- 05.11.1916 Offiziers-Stellvertreter
- 22.01.1917 Leutnant der Reserve
- 14.09.1918 Oberleutnant der Reserve
- 01.06.1934 Oberstleutnant
- 01.06.1935 Oberst
- 01.04.1937 Generalmajor
- 01.11.1938 Generalleutnant
- 01.04.1940 General der Flieger
- 19.07.1940 Generaloberst
