Cenote
Wikipedia
Cenote (lausutaan espanjaksi [seˈnoˌte]) on muinaisella mayaintiaanien asuinalueella, nykyisellä Jukatanin niemimaalla ja lähialueillakin oleva vettä sisältävä kaivomainen muodostuma. Nimi cenote tulee Yacatecin mayankielen sanasta dzonot, joka tarkoittaa lähinnä lähdettä. Niitä on kalkkikivisillä seuduilla.
Muinaiset mayaintiaanit heittelivät uhriesineitä ja ihmisiäkin cenoteihin lepyttääkseen jumaliaan. Tunnetuin cenote lienee Chichen Itzán lähellä oleva Pyhä cenote eli Uhrikaivo, jossa uhrattiin ihmisiä kuivuuden vallitessa. Sinne johtaa noin 300 m pitkä kulkutie suurelta aukiolta. Jukatanin niemimaalla on monia cenoteja ympyrän kehän osaa muistuttavalla, joka on muinaisen maahan hautautuneen asteroiditörmäyksen aiheuttaman kraatterin reuna. Kyse on liitukauden lopulla syntyneestä Chicxulub-kraaterista, jonka syntyessä dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon koko maailmasta. Kraaterin päälle on kasautunut valtavat kerrostumat kalkkikiveä, ja se näkyy vain painovoimamittauksissa hyvin. Täällä kraaterin reunalla cenotet ovat keskimäärin suurempia kuin maualla Jukatanilla. Tämä johtuu siitä, että ne kehittyvät meren pinnan laskettua jääkaudella, jolloin veden pinta cenoteissa laski ja kalkkikivi pääsi rapautumaan. Kun merenpinta taas jääkauden loputtua nousi, cenotet täyttyivät vedellä. Tämä toistui jääkausien toistuessa. Kapean renkaan muotoisella alueella, jossa on suuria cenoteja, vesi virtaa maan alla pitkin muinaisen kraatterin itä- ja länsireunaa.[1].
Veden täyttämissä Cenoteissa harrastetaan luolasukellusta kirkkaan veden ja tippukivimuodostelmien vuoksi. Luolastoissa elää myös pieniä sokeita kaloja ja onkaloiden vedenpinnan yläpuolisissa osissa asuu lepakoita.
