Bordžomi

Wikipedia

Bordžomi (georg. ბორჯომი) on maakunta (raioni) ja samanniminen kaupunki Samtskhe-Džavakhetin alueella Georgiassa. Maakunnassa on noin 32 100 asukasta (2006)^[1] ja sen pinta-ala on 1 189 neliökilometriä.^[2] Kylpyläkaupunkina Bordžomi tunnetaan erityisesti mineraalivedestään.

[muokkaa] Historia

Mtkvari-joen rotkossa sijaitseva Bordžomin kaupunki tunnettiin keskiajalla nimellä "Tori". Nimi on mainittu ensimmäistä kertaa historiallisissa lähteissä 600-luvulla. Kaupungilla oli merkittävä rooli Georgian suojelemisessa ulkopuolisilta vihollisilta Etelä-Georgian keskeisenä sotilaallisena linnoituksena. Alue tuhoutuikin pahoin arabien hyökkäyksissä 600- ja 700-luvuilla sekä erityisesti mongolien hyökkäyksissä 1200- ja 1300-luvuilla. 1500-luvun lopulla osmanit valloittivat Etelä-Georgian ja Tori oli useita vuosisatoja turkkilaisen vaikutuksen alla.

Vuonna 1829 kaupunki siirtyi venäläisten haltuun ja Torin rotko nimettiin Bordžomin rotkoksi. Vaikka alueen mineraaliveden parantavista vaikutuksista oli tiedetty jo pitkään, Bordžomin vesi alkoi saada mainetta vasta 1800-luvulla kaupunkiin sijoitettujen venäläissotilaiden myötä. Vuonna 1850 rakennettiin mineraalivesipuisto, ja vuonna 1854 aloitettiin ensimmäisen pullotustehtaan rakentaminen kaupunkiin. 1864 tsaari Aleksateri II:n veli Nikolai Mihailovitš Romanov perusti Bordžomiin kesäresidenssinsä ja häntä seurasivat muut Romanov-dynastian jäsenet. 1892–1895 Mtkvarin rannalle rakennettiin Likanin renessanssityylinen kesäpalatsi. Vähitellen Bordžomista kehittyi Kaukasuksen alueen merkittävin terveyskylpyläkohde.^[3][4]

»Kaksi viikkoa oleskeluani Bordžomissa on kulunut, ja minun täytyy myöntää, että tämä on yksi mukavimmista paikoista, jonka olen ikinä nähnyt. Kaikki on täällä niin ihanaa, että olen syvästi rakastunut Bordžomiin ...^[3]»
(Pjotr Tšaikovski kirjeessä ystävälleen vuonna 1877)

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Vuonna 1995 alueelle perustettiin Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto, joka kattaa suuren, yli 76 000 hehtaarin laajuisen vuoristoisen metsäalueen. Alueella on säilynyt useita endeemisiä kasvi- ja uhanalaisia eläinlajeja.^[5] Muihin Bordžomin maakunnan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Timotesubanin luostari, jonka pääkirkko on rakennettu 1100–1200-luvuilla, Sagdenin kirkko 1300–1400-luvuilta ja linna 1700-luvulta, keskiaikainen Tsikhisdžvarin linna, Tadzrisin luostari 800-luvulta sekä vanhat Kviriketin ja Nedzvin luostarit. Nedzvin luostarissa asui vuodesta 1060 eteenpäin georgialainen teologi ja kääntäjä Giorgi Mtatsmindeli. Likanin kylpyläpaikkakunnan reunalla on Romanovien palatsin lisäksi luostari 800–900-luvuilta ja lähistöllä 1500-luvulla rakennettu linnoitus.^[4]

Bordžomista johtaa kapearaiteinen rautatie Bakurianiin, joka sijaitsee 1700 metrin korkeudella ja tunnetaan Georgian talviurheilupääkaupunkina. Bordžomi haki vuoden 2014 talviolympialaisten isännyyttä.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Number of Population by Large Administrative-Territorial Units Georgian tilastokeskus. Viitattu 20. elokuuta 2007.
2. ↑ Georgia: Administrative units GeoHive. Viitattu 20. elokuuta 2007.
3. ↑ ^{3,0 3,1} Borjomi Product Viitattu 20. elokuuta 2007.
4. ↑ ^{4,0 4,1} Der Weg ins Paradies– Die Borjomi-Schlucht Viitattu 20. elokuuta 2007.
5. ↑ Borjomi-Kharagauli National Park Viitattu 20. elokuuta 200.