Bellin halvaus
Wikipedia
Bellin halvaus on äkisti puhkeava kasvohermon halvaus, joka näkyy kasvojen toispuoleisena halvauksena. Se on yleisin akuutti mononeuropatia, ja arviolta jopa yksi 65:sta ihmisestä sairastuu elinaikanaan.
Bellin halvauksen syy ei useankaan selviä, mutta nykytiedon perusteella sille altistavat ainakin vyöruusu ja borrelioosi. Jos halvaus on täydellinen ja potilas on kykenemätön sulkemaan silmäänsä tai liikuttamaan suutaan sairaalla puolella, tautia saatetaan lääkitä kortikosteroideilla.
Suurin osa Bellin halvauksen saaneista toipuu ennalleen viikkojen kuluessa. Joillakin toipumisprosessi saattaa olla huomattavasti hitaampi; osalla toipuneista sairastettu Bellin halvaus aiheuttaa kroonisia komplikaatioita, kuten kasvojen epämuodostuman tai ageusian eli makuaistin menetyksen. Bellin halvausta esiintyy yhtä yleisenä sekä miehillä että naisilla[1], enimmäkseen 15–45-vuotiailla. Raskaana olevilla naisilla riskin on havaittu olevan kohonnut.
Tunnetuimpiin Bellin halvaus -potilaisiin kuuluu Kanadan pääministeri Jean Chrétien, jonka kasvot jäivät nuoruudessa taudin johdosta pysyvästi vasemmanpuoleiseen halvaukseen.
