Augustin Ehrensvärd
Wikipedia
Augustin Ehrensvärd (s. 25. syyskuuta 1710, Barkarö, Ruotsi – k. 4. lokakuuta 1772, Mietoinen) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja.
Ehrensvärd syntyi Fullerön kartanossa Västmanlannissa, Ruotsissa. Hänen isänsä oli eversti Jacob Johan Ehrensvärd (1666–1731), joka oli luonut menestyksekkään uran tykistössä, mikä vaikutti pojan uravalintoihin. Augustinista tuli sotilas 16-vuotiaana. Nuori Ehrensvärd oli kiinnostunut myös mekaniikasta ja menestyi hyvin matematiikan opinnoissaan. Vuonna 1736 hän matkusti valtion apurahalla Euroopassa tutustumassa eri maiden tykistöön, linnoituksiin ja asetuotantoon.
Hattujen sodassa Venäjän keisarikuntaa vastaan 1741 Ehrensvärd palveli tykistössä. Huonosti valmisteltu sota johti pikkuvihaan (1741–1743) ja lopulta Turun rauhaan. Tappio kiihdytti keskustelua Suomen puolustuksesta. Vakiintui käsitys, että valtakunnan itäosan puolustamisen tulee perustua laivastoon ja linnoituksiin. Vuonna 1747 erityinen linnoituskomissio, jäsenenään Ehrensvärd, esitti linnoitusten rakentamista Degerbyhyn (nykyisin Loviisan kaupunki), Helsinkiin (Sveaborg-Viapori-Suomenlinna) ja Svartholmaan. Kuningas Fredrik I hyväksyi suunnitelman ja nimitti Ehrensvärdin töiden johtajaksi.
Työt kohtasivat alusta alkaen monenlaisia vaikeuksia. Ehrensvärdiä arvosteltiin usein ankarasti. Kuningas Aadolf Fredrik tarkasti linnoituksia 1752 kohta valtaistuimelle noustuaan. Kuningaskin esitti ankaraa kritiikkiä, mutta Ehrensvärd sai jatkaa tehtävässään.
Ehrensvärd onnistui ajamaan läpi toisenkin suunnitelmansa saaristolaivaston perustamisessa. Sen tarkoituksena oli tukea maavoimien toimintaa Suomessa. Saaristolaivaston suunnitelijaksi Ehrensvärd sai Fredrik af Chapmanin.
1757 syttyi Pommerin sota, johon Ehrensvärd osallistui. Hänet nimitettiin lopulta armeijan ylipäälliköksi. Sodan jälkeen hänet kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Kun kuitenkin myssypuolue nousi valtaan 1765, Ehrensvärd erotettiin; hän oli osallistunut useille valtiopäiville ja lukeutui hattuihin.
Hattujen palattua valtaan 1769 Ehrensvärd kutsuttiin takaisin Viaporiin. Hän kuitenkin sairasteli paljon ja kuoli lokakuussa 1772, hiljattain kreiviksi ja sotamarsalkaksi ylennettynä.
Yksi Suomen tunnetuimmista lauseista on Ehrenvärdin käsialaa, ja se on hakattu Kuninkaanportin viereen laitettuun kivitauluun:
- Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun).
Ehrensvärd on haudattu Viaporin Isolle linnanpihalle. Haudalla on kuningas Kustaa III:n suunnittelema ja Johan Sergelin veistämä hautamuistomerkki. Muistomerkin pronssi valettiin Ruotsinsalmen II:ssa meritaistelussa 1790 vallattujen venäläisten laivojen tykeistä.
