Arvo Lönnroth
Wikipedia
Arvo Lönnroth (1881–1964) toimi tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtajana ja oli keskeisesti vaikuttamassa kantaan, jonka mukaan Suomeen rakennettiin joustava ja logistisesti asianmukainen tieverkko. Näin liikennepolitiikan painopiste siirtyi rautateiltä maantieliikenteeseen.
Arvo Lönnroth opiskeli Haminan kadettikoulussa ja Teknisessä korkeakoulussa. Hän oli kiinnostunut erityisesti valtakunnan logistiikasta, kuljetuskysymysten kokonaisuuden ongelmista sekä niiden ratkaisuista niin teoriassa kuin käytännössäkin. Lönnroth osallistui rautateiden suunnitteluun ja rakentamiseen sekä toimi Etelä-Venäjällä ratakiskojen ja -tarvikkeiden vastaanottajana ja tarkastajana 1911-1915.
1930-luvun alussa Lönnroth tuli Teknillisen korkeakoulun rautatie-, tie- ja maanrakennusopin professoriksi. 1931 hän esitti kantanaan, ettei Suomeen pitäisi rakentaa enempää rautateitä, koska moottoriajoneuvoliikenne yhdessä kattavan tieverkon kanssa olisi tulevaisuudessa joustavampi ja taloudellisempi kuljetusmuoto. Lönnroth oli 1932 asetetun kulkulaitoskomitean jäsen. Komitea esitti rakennettavaksi koko maan kattavaa valtatieverkkoa, jota kantatieverkko täydentäisi. Valtateillä autot ajaisivat tasaista 80 kilometrin tuntinopeutta.
Lönnrothista tuli 1936 tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja, ja samana vuonna asetettu tiekomitea, jonka jäsen hän myös oli, ehdotti tieverkon rakentamiseen työllistämiseen kytkeytyvää rahoitustoimintaa.[1]
Lönnrothin perhetaustasta on helppo poimia esimerkkejä aktiivisista vaikuttajista: hänen tätinsä Alma Forstén perusti Reitkallin puutarhakoulun sekä toimi Martta-liikkeen kantavana voimana Kymenlaaksossa; toinen täti Olga Forstén herätti aikoinaan huomiota naispuolisena kuoronjohtajana niin Varkaudessa kuin Pietarissakin, hän myös järjesti 1899 Suuren adressin vieneelle valtuuskunnalle majoituksen miehensä johtamassa pietarilaistehtaassa; isä sotarovasti Alfons Lönnroth toimi pitkään Lappeen kirkkoherrana ja isän eno vapaaherra Knut Stjernvall suunnitteli Suomen ensimmäisen rautatien ja kohosi myöhemmin koko Venäjän rautatiehallinnon päälliköksi. Veli Erik Lönnroth suuntautui metsätieteeseen ja kohosi Helsingin yliopiston rehtoriksi.
Lönnrothin puoliso oli Märtha Sofia Ruin, professori Waldemar Ruinin tytär. Pariskunnalla oli lapsi Rurik Lönnroth (s. 1925)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kansallisbiografia
