Arkhimedeen laki
Wikipedia
Kreikkalainen Arkhimedes (287–212 eaa.) keksi nostetta koskevan lainalaisuuden, jota kutsutaan hänen mukaansa Arkhimedeen laiksi:
Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste. Tämä voima (noste) on yhtä suuri (mutta suunnaltaan vastakkainen) kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino.
Matemaattisesti Arkhimedeen laki muotoillaan:
jossa ρneste on nesteen tai kaasun tiheys (kg/m³),
Vupotettu on kappaleen tilavuus (m³) ja
g on putoamiskiihtyvyys (maan pinnalla noin 9,81 m/s²)
[muokkaa] Sovellutuksia
Arkhimedeen lakia voidaan hyödyntää kappaleiden tilavuuksien ja tiheyksien mittaamisessa sekä tätä kautta myös aineiden, esim. kullan, puhtauden mittauksessa.
Tarinan mukaan Arkhimedes paljasti nosteen avulla, että kuninkaan kultaseppä oli korvannut kuninkaan kultaisen kruunun sisuksen hopealla. Paljastus oli mahdollinen, koska kullalla ja hopealla on eri tiheydet.
Punnitsemalla kruunu ilmassa ja sitten veteen upotettuna voidaan näiden painojen erotuksena määrittää syrjäytetyn vesimäärän paino. Tekemällä sama punnitus kultakappaleelle, voidaan määrittää kullan painon suhde kultakappaleen syrjäyttämän veden painoon. Jos tämä suhde on sama kuin kruunun ja sen syrjäyttämän vesimäärän painojen suhde, ovat kappaleiden tiheydet samat, eli kruunu on kultaa. Jos suhde on eri, on kruunu jotain muuta ainetta, esimerkiksi hopeaa.
[muokkaa] Lähteet
- S. Hassi, J. Hatakka, H. Saarikko, J. Valjakka, Lukion fysiikka: Vuorovaikutus, 1.-3. painos, WSOY 1999.
