Andronikos III Palaiologos
Wikipedia
Andronikos III Palaiologos (n. 1297—15. kesäkuuta 1341) oli Bysantin keisari 1328—1341. Hän oli Andronikos II Palaiologoksen pojan Mikaelin poika.
Kun Andronikoksen isä Mikael kuoli vuonna 1320 yritti keisari riistää häneltä oikeudet kruunuun. Andronikos kapinoi isoisäänsä vastaan. Hänellä oli vahvat tukijoukot ja ensimmäinen sisällissota päättyi vuonna 1325 kun hänet julistettiin hallitsijakumppaniksi. Riita jatkui vielä myöhemmin ja vanha Andronikos syöstiin vallasta vuonna 1328.
Andronikosken tärkein ministeri oli Johannes Kantakuzenos (myöhemmin keisarin Johannes VI). Andronikoksen aikana sodittiin miltei koko ajan ottomaaneja vastaan. He saivat vallattua lähes koko Vähän-Aasian. Nikaia kaatui vuonna 1331 Osman I:lle ja Nikomedia vuonna 1337.
Andronikos sai vallatua takaisin alueita Thessaliassa ja Epeiroksessa, mutta ne hävittiin ennen hänen kuolemaansa Stefan Dusanin johtamalle Serbialle. Andronikos yritti myös elvyttää rappeutunutta laivastoa ja sai vallattua takaisin Lesboksen ja Khioksen saaret genovalaisilta.
Andronikos kuoli 1341 ja häntä seurasi hänen poikansa Johannes V Palaiologos.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.
- John Julius Norwich: Byzantinium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1.
| Edeltäjä Andronikos II Palaiologos |
Bysantin keisari |
Seuraaja Johannes V Palaiologos |
