Andrei Belyi

Wikipedia

Andrei Belyi (Андрей Белый, oik. Boris Nikolajevitš Bugajev, 14. lokakuuta / 26. lokakuuta 1880 – 8. tammikuuta 1934) oli venäläinen kirjailija, runoilija, teoreetikko ja kirjallisuusarvostelija. Vladimir Nabokov piti hänen sekavaa ja hyvin ahdistavaa romaaniaan Peterburg' yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä romaaneista.

Boris Bugajev syntyi huomattavaan älymystöperheeseen. Hänen isänsä Nikolai Bugajev oli johtava matemaatikko, jota pidetään matematiikan Moskovan koulukunnan perustajana. Hänen äitinsä, joka oli paitsi älykäs, oli myös kuuluisa seurapiirikaunotar ja juoruilun aihe. Nuori Boris oli oppinut mies, jonka kiinnostuksen kohteita olivat matematiikka, musiikki, filosofia ja kirjallisuus. Belyi valmistui 1899 arvostetusta yksityisestä L. I. Polivanovin lukiosta. Hän opiskeli Moskovan yliopistossa ja suoritti 1903 tutkinnon luonnontieteissä. 1904 hän kirjoittautui yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan mutta keskeytti pian opintonsa, ja 1906 hän päätti omistautua kokonaan kirjoittamiselle. Kirjailijan ura alkoi 1902, jolloin ilmestyi teos Toinen sinfonia, dramaattinen.^[1]

Belyi oli perustamassa sekä symbolismia että venäläistä uuskantilaista koulukuntaa. Hän vaikutti hyvin voimakkaasti Vsevolod Meyerholdin teatteriin.

Nikolai Bugajev tunnettiin vaikuttavista filosofisista esseistään, joissa hän arvosteli geometriaa ja todennäköisyyslaskentaa ja ylisti ankaran analyysin erinomaisuutta. Huolimatta isänsä matemaattisista mieltymyksistä – tai niiden vuoksi – Boris Bugajev kiinnostui todennäköisyyslaskennasta ja etenkin entropiasta, johon hän usein viittaa teoksissaan, esimerkiksi Kotik Letajevissa.

Belyin luova työ tunnetusti vaikutti moniin kirjallisiin koulukuntiin, etenkin symbolismiin, ja sai itse niistä vaikutteita. Niissä ilmenee hämmästyttävää mystiikkaa ja eräänlaista synkkää musikaalisuutta. Hänen kirjallisen äänensä kauaskantoista vaikutusta venäläisiin kirjailijoihin ja myös muusikoihin on usein verrattu James Joyceen vaikutukseen englanninkielisessä maailmassa.^[2]

Belyin symbolistista romaania Peterburg' (1916; 1922) pidetään yleisesti hänen mestariteoksenaan. Kirja on elävä ja mieleenpainuva, ja se käyttää hämmästyttävää proosan keinoa, jossa äänet usein synnyttävät värejä. Romaanin ympäristö on jokseenkin hysteerinen vuosisadan vaihteen Pietarin ja Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen ilmapiiri. Sikäli kuin kirjalla voi sanoa olevan juonta, sen voi tiivistää tarinaksi huono-onnisesta Nikolai Apollonovitšista, pummista, joka joutuu mukaan vallankumouspolitiikkaan ja palkataan murhaamaan eräs virkamies, oma isänsä.^[2] Nikolaita ajavat takaa halki Pietarin läpitunkemattomien utujen Pietari Suuren kuuluisan pronssipatsaan kaikuvat kavionkopseet.

Viimeisinä vuosinaan Belyi sai vaikutteita Rudolph Steinerin antroposofiasta^[3], ja hän ystävystyi Steinerin kanssa.

Belyin ansioksi on luettu, että hän ennusti tässä romaanissa, jota jotkut ovat sanoneet puolielämäkerralliseksi, Venäjän suuren vallankumouksen, totalitarismin nousun, poliittisen terrorin ja jopa kaaosteorian.

Sisällysluettelo 1 Teokset (valikoima)[2] 2 Suomennetut teokset 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla 4.1 Kirjallisuutta

[muokkaa] Teokset (valikoima)^[2]

• Simfoniya, 2-ya, dramaticheskaya, 1902 – The Dramatic Symphony
• Severnaya simfoniya, 1904
• Zoloto v lazuri, 1904
• Vozvrat, 3-ya simfoniya, 1905
• Kubok meteley, 4-ya simfoniya, 1908
• Pepel, 1909
• Urna, 1909
• Serebryany golub, 1909 – The Silver Dove (käännös George Reavey; John Elsworth)
• Lug zelenyi, 1910
• Simvolizm, 1910
• Arabeski, 1911
• Tragediia tvorchestva: Dostoevskii i Tolstoi, 1911
• Peterburg, 1916 – St Petersburg (käännös John Cournos); Petersburg (käännös Robert A. Maguire *and John E. Malmstad); Petersburg (käännös David McDuff)
• Chetyre simfonii, 1917
• Rudol'f Shteiner i Gete v mirovozzrenii sovremennosti, 1917
• Revoliutsiia i kul'tura, 1917
• Kotik Letaev, 1917–1918
• Kristos voskres, 1918
• Na perevale, 1918–1920
• Sirin uchenogo varvarstva, 1918
• Korolevna i rytsari, 1919
• Pervoe svidanie, 1921
• The First Encounter (käännös Gerald Janecek)
• Kreshchennyi kitaets, 1921 – The Christened Chinaman (käännös Thomas R. Beyer, Jr)
• Posle razluki, 1922
• Zapiski chudaka, 1922
• Zvezda, 1922
• Glossalaliaa: poema o zvuke, 1922
• O smusle poznaniia, 1922
• Poeziia slova, 1922
• Stikhotvoreniia, 1923
• Vospominaiya ob A.A.Bloke, 1922 (2 osaa)
• Odna iz obitelei tsarstva tenei, 1924
• Moskva, 1926 (2 osaa)
• Moskivskii chudak, 1926
• Moskva pod udarom, 1926
• Kreshchyony kitaets, 1927
• Ritm kak dialektika i "mednyi vsadnik", 1929
• Na rubezhe dvukh stoletiy, 1930
• Maski, 1932
• Nachalo veka, 1933
• Mezhdu dvukh revolyutsiy, 1934
• Masterstvo Gogolya, 1934
• Stikhotvoreniia, 1940
• A. Blok i A. Belyi: perepiska, 1940
• Stikhotvoreniia i poemy, 1966
• Complete Short Stories, 1979
• Rasskazy, 1979 (toim. Ronald E. Peterson)
• Kak i stal simvolistom, 1982
• Vospominaniia o Shteinere, 1982
• Stikhotvoreniia, 1982–1984 (3 osaa, toim. John E. Malmstad)
• Selected Essays of Andrey Bely, 1985
• Gibel' senatora (Peterburg). Istoricheskaia drama, 1986
• Stikhotvoreniia, 1990 (2 osaa)
• Simfonii, 1991
• Simvolizm kak miroponimanie, 1994
• Kritika. Estetika. Teoriia simvolizma, 1994 (2 osaa)
• Sobranie sochinenii: stikhotvoreniia i poemy, 1994
• Stikhotvoreniia, 1994–1995 (4 osaa)
• Serebrianyi golub'. Rasskazy, 1995
• Moskva. Drama v piati deistviaakh, 1997

[muokkaa] Suomennetut teokset

• Peterburg’, suom. Esa Adrian, WSOY, 1968

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• SovLit.com - Encyclopedia of Soviet Authors: Andrei Belyi (englanniksi)
• kirjasto.sci.fi: Andrei Belyi (englanniksi)

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Pekka Pesonen: Vallankumouksen henki hengen vallankumouksessa : tutkielma Andrei Belyin romaanista "Peterburg" ja sen aatetaustasta, Helsingin yliopisto, 1987 Slavica Helsingiensia. Supplementum 2 ISSN 0780-3281 Väitöskirja