Akkusatiivi

Wikipedia

Akkusatiivi on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija, ts. se vastaa kysymyksiin "kenet", "minkä". Esim. "Minä näen sinut". Useissa indoeurooppalaisissa kielissä, kuten islannissa, saksassa ja latinassa, akkusatiivia käytetään myös monien prepositioiden kanssa.

[muokkaa] Akkusatiivi eri kielissä

[muokkaa] Suomi

Suomen kielessä (kuten yleensäkin itämerensuomalaisissa kielissä) objektin sijavaihtoehtoja on useita, ja niillä ilmaistaan kokonais- ja osaobjektin vastakohtaa (osaobjektin sijana on aina partitiivi). Suomalaisessa kielioppiperinteessä "akkusatiiviksi" eli kohdannoksi on nimitetty kaikkia kokonaisobjektin muotoja: sekä vanhaa uralilaista akkusatiivia, joka kielihistoriallisista syistä on nykyään yksikössä täysin genetiivin kaltainen (alkuperäinen m-tunnus on muuttunut n:ksi, kuten muutkin sanojen lopussa olleet m-äänteet), että objektin sijana toimivaa nominatiivia. On siis puhuttu "genetiiviakkusatiivista" ja "nominatiiviakkusatiivista".

Esimerkkejä:

Ostin eilen auton.
Osta auto!
Auto varastettiin yöllä.
Autot noudettiin varikolta.

Toinen periaate, jota noudattaa esim. Auli Hakulisen ym. Iso suomen kielioppi (2004), on käyttää akkusatiivi-nimitystä ainoastaan persoonapronominien sekä kuka/ken-pronominin akkusatiivimuodoista (minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet): vain nämä muodot erottuvat genetiivi- ja nominatiivimuodoista.

[muokkaa] Unkari

Unkarin kielessä akkusatiivi muodostetaan päätteellä -t. Pääte liittyy vartaloon joko suoraan (jos sanan lopussa on vokaali tai -n, -ny, -r, -ly, -s, -sz) tai sidevokaalin välityksellä (jos sanan lopussa on muu kuin edellä mainittu konsonantti). Sidevokaalin määrää vokaalisointu.^[1]

Esimerkkejä:

király — kuningas (nominatiivi)
királyt — kuninkaan (akkusatiivi)
ház — talo (nominatiivi)
házat — talon (akkusatiivi)
kép — taulu (nominatiivi)
képet — taulun (akkusatiivi)

[muokkaa] Saksa

Saksan kielessä akkusatiivi eroaa nominatiivista vain eräillä pronomineilla sekä maskuliinisukuisten sanojen yksikkömuodoissa. Feminiinien, neutrien ja monikkomuotoisten sanojen (lukuun ottamatta me- ja te- pronomineja) akkusatiivi on aina nominatiivin kaltainen. Akkusatiivi muodostetaan käyttämällä artikkelien akkusatiivimuotoja einen, den (maskuliini); ein, das (neutri) ja eine, die (feminiini). Lisäksi maskuliinin yksikön akkusatiivissa adjektiivit ja myös muutamat heikoiksi maskuliineiksi kutsutut substantiivit saavat pääteen -en. Esimerkkejä:

der Hund — koira (nominatiivi)
den Hund — koiran (akkusatiivi)

ein Mann - mies (nominatiivi)
einen Mannen - miehen (akkusatiivi; heikko maskuliini)

Saksassa akkusatiivia käytetään, kun vastataan kysymykseen ketä, kenet, mitä tai minkä, mutta myös seuraavien prepositioiden kanssa: an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen (kun vastataan kysymykseen mihin) sekä aina seuraavien prepositioiden kanssa: durch, für, gegen, ohne, um...herum, wider

[muokkaa] Venäjä

Venäjän kielessä muista sijoista poikkeava akkusatiivi on vain feminiineillä ja niilläkin vain yksikössä. Kaikki muut akkusatiivimuodot ovat nominatiivin kaltaisia lukuun ottamatta elollisia maskuliineja, joilla akkusatiivi on genetiivin kaltainen niin yksikössä kuin monikossakin. Esimerkkejä:

кошка — kissa (nominatiivi)
кошку — kissan (akkusatiivi)
врач — lääkäri (nominatiivi)
врача — lääkärin (akkusatiivi)

[muokkaa] Esperanto

Esperantossa akkusatiivi muodostetaan aina päätteellä -n. Objektin lisäksi se voi ilmaista muun muassa liikkeen suuntaa, mittaa ja aikaa. Esimerkkejä:

Mi legis kvar bonajn librojn (’Luin neljä hyvää kirjaa’)
Kial la kato ne manĝas tiun nigran birdon? (’Miksi kissa ei syö tuota mustaa lintua?’)
Vi vidas min (’Näet minut’)
Mi iras lernejen (’Menen kouluun’)
Li serĉis ŝin du tagojn (’Hän etsi häntä kaksi päivää’)
Mi vekiĝas ĉiun tagon je la deka (’Herään joka aamu kymmeneltä’)
La ĉemizo kostas du dek eŭrojn (’Paita maksaa kaksikymmentä euroa’)